Arvoisa herra puhemies! Tehty välikysymys ei ole syntynyt poliittisesta taktikoinnista vaan kovista faktoista. Hallitus asetti itselleen selkeät tavoitteet: velkaantumisen taittaminen, 100 000 uutta työpaikkaa, talouskasvun vahvistaminen ja suomalaisten elintason parantaminen. Nyt, vaalikauden puolivälin jälkeen, on rehellisesti todettava: suunta on väärä. Ei kyse ole mielipiteestä vaan mitattavasta todellisuudesta. Valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan julkinen velka jatkaa kasvuaan kohti sataa prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Samalla alijäämä on jäänyt kauas hallituksen omasta tavoitteesta. Kun hallitus vielä itse esittää kymmenien miljardien lisävelanottoa tuleville vuosille, on vaikea nähdä, missä kohtaa velkaantumisen piti taittua. Arvoisa puhemies! Työllisyydessä tilanne on yhtä vakava. Tilastokeskuksen mukaan työllisten määrä on laskenut ja työttömien määrä kasvanut merkittävästi. Eurostatin vertailussa Suomi on ajautunut EU:n heikoimpien joukkoon työllisyyskehityksessä. Erityisen huolestuttavaa on nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanne. Nämä eivät ole pelkkiä tilastoja vaan ihmisiä, joiden tulevaisuus on vaakalaudalla. OECD on puolestaan arvioinut Suomen talouskasvun kehittyneiden maiden heikoimmaksi vuonna 2025. Tämä on kova tuomio hallituksen talouspolitiikalle. Kasvun puute ei ole sattumaa. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan heikko kysyntä on keskeisin kasvun este. Hallitus on omilla päätöksillään heikentänyt kotitalouksien ostovoimaa ja luottamusta, juuri niitä tekijöitä, joiden varaan kotimainen talous nojaa. Kun ihmisillä ei ole varaa kuluttaa, ei synny kasvua eikä työpaikkoja. Ainoa, mikä on nostanut ihmisten varaa kuluttaa, on ammattiliittojen neuvottelemat palkankorotukset, jotka koskevat tietysti ainoastaan palkansaajia. Arvoisa puhemies! Hallitus on epäonnistunut myös oikeudenmukaisuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriön omien arvioiden mukaan kymmenettuhannet lapset putoavat pienituloisuusrajan alapuolelle. Leikkausten vaikutukset kohdistuvat erityisesti lapsiperheisiin, yksinhuoltajiin ja yksin asuviin. Samaan aikaan toimeentulotuen tarve kasvaa, täysin päinvastoin kuin hallitus tavoitteli. Myös asunnottomuuden kehitys on kääntynyt väärään suuntaan. Pitkäaikaisasunnottomuus, jota Suomessa on määrätietoisesti saatu vähennettyä, on jälleen kasvussa. Tämä on vakava merkki siitä, että yhteiskunnan turvaverkot ovat pettämässä. Arvoisa puhemies! Maailmassa on kriisejä, se on totta, mutta kriisejä on ollut ennenkin. Aiemmin Suomi on pystynyt pitämään pintansa verrokkimaihin nähden. Nyt emme pysty. Kun samaan aikaan muut maat pärjäävät paremmin, katse kääntyy väistämättä hallituksen omaan politiikkaan. Ja ehkä kaikkein paljastavin hetki nähtiin, kun valtiovarainministeri totesi julkisesti, ettei velkaantumisen vakauttamista tulla saavuttamaan. Kun hallitus itse myöntää epäonnistumisensa, ei kyse ole enää oppositiopuheesta, kyse on todellisuudesta. Arvoisa puhemies! Suomi ansaitsee parempaa. Suomi ansaitsee talouspolitiikan, joka rakentaa kasvua, vahvistaa työllisyyttä ja pitää huolta ihmisistä, ei heikennä heidän asemaansa. Tarvitsemme suunnanmuutoksen, joka perustuu investointeihin, osaamiseen, työhön ja oikeudenmukaisuuteen. Siksi kysymys on yksinkertainen mutta vakava: onko hallitus valmis tunnustamaan epäonnistumisensa ja muuttamaan talouspolitiikan suuntaa vai jatketaanko tietä, joka vie Suomen yhä syvemmälle jälkeen muista? — Kiitos.