Arvoisa puhemies! Äsken epäiltiin opposition aitoa huolta, ja täytyy todeta, että kyllä meillä on aito huoli valtiontaloudesta, mutta niin on myös niistä ihmisistä, joiden arkeen hallituksen toimet ovat osuneet ja kovaa. Välikysymys on aiheellinen ja myös hyvä hetki keskustelulle tämän hallituksen saavutuksista. Suomen talouden ja työllisyyden tilanne edellyttää tällä hetkellä vakavia toimia ja rehellistä keskustelua. Keskeiset mittarit kertovat samansuuntaisia viestejä: Työttömyys on noussut korkeaksi. Talouskasvu on jäänyt vaimeaksi. Julkinen talous on alijäämäinen, ja velkaantuminen jatkuu nopeana. Samalla konkurssien määrä on kasvanut, ja erityisesti rakentamisen toimiala on kohdannut poikkeuksellisen voimakkaan laskun. Nämä eivät ole yksittäisiä ilmiöitä vaan osa laajempaa kokonaisuutta, joka heijastuu ihmisten arkeen ja tulevaisuudennäkymiin. Hallitus asetti kautensa alussa kunnianhimoiset tavoitteet: kestävän talouskasvun vahvistaminen, julkisen talouden tasapainottaminen sekä velkaantumisen kääntäminen laskuun. Lisäksi tavoitteena oli merkittävä työllisyyden kasvu. Nyt vaalikauden edetessä on ikävä kyllä todettava, että kehitys on kulkenut toiseen suuntaan. Talouskasvu ei ole vahvistunut odotetulla tavalla, velkaantuminen on jatkunut nopeana, eikä työllisyys ole kehittynyt tavoitteiden mukaisesti. Julkisuudessa esitettyjen sopeutustoimien mittaluokka ja toteutuneet toimet eivät myöskään kaikilta osin vastaa toisiaan. Kyse ei ole yksittäisistä epäonnistumisista vaan siitä, että asetettuihin tavoitteisiin ei ole päästy. Arvoisa puhemies! Työmarkkinoiden tilanne ansaitsee myös erityistä huomiota. Työttömyys on kasvanut, pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy, ja nuorten asema on heikentynyt. Samalla työllisten määrä on vähentynyt ja työttömyysaste laskenut. On ilmeistä, että työllisyyspolitiikan keinovalikoima on jäänyt kapeaksi. Aktiivisiin työvoimapalveluihin ja osaamisen kehittämiseen ei ole panostettu riittävästi, ja painopiste on ollut vain etuuksien leikkauksissa. Kestävä työllisyyden kasvu edellyttää kuitenkin sekä kannustimia että myös toimivia palveluja. Puhemies! Talouspolitiikka on aina myös arvovalintoja. Päätökset siitä, miten julkisia varoja kohdennetaan ja miten sopeutusta toteutetaan, vaikuttavat suoraan ihmisten arkeen. Lapsiperheköyhyyden kasvu on tästä erityisen huolestuttava esimerkki. Tutkimus osoittaa, että perheiden toimeentulovaikeudet heijastuvat lasten hyvinvointiin ja oppimiseen. Kun arki on epävarmaa, se näkyy myös koulussa. Oppimistulokset heikkenevät, ja eriytyminen lisääntyy. Tämä ei ole vain sosiaalinen kysymys vaan myös pitkän aikavälin talouskysymys ja kehityssuunta, jota on myöhemmin hyvin vaikea korjata. Samanaikaisesti julkisen terveydenhuollon resursseja on leikattu, kun taas yksityisen sektorin roolia on vahvistettu. Tämä herättää kansalaisissa perusteltuja kysymyksiä järjestelmän tasapainosta ja oikeudenmukaisuudesta. Suomen menestys on perinteisesti rakentunut osaamisen, työn ja yhteistyön varaan. Työelämän murros, erityisesti teknologian ja tekoälyn kehitys, korostaa entisestään osaamisen merkitystä. Siksi on välttämätöntä vahvistaa mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, työuran aikaiseen kouluttautumiseen sekä uudelleenkouluttautumiseen työttömyyden aikana. Tuottavuuden kasvu syntyy investoinneista osaamiseen, innovaatioihin ja kestävään kasvuun. Samalla työmarkkinoiden toimivuus edellyttää luottamusta ja yhteistyötä. Arvoisa puhemies! On todettava jälleen, että talouden keskeinen perusta on luottamus — luottamus tulevaan omaan työhön ja toimeentuloon sekä yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen. Tällä hetkellä tämä luottamus on monin paikoin heikentynyt. Kun tarkastelemme kokonaisuutta — talouskehitystä, työllisyyttä, velkaantumista ja tehtyjä valintoja — on perusteltua todeta, että hallitus ei ole saavuttanut itselleen tälle kaudelle asettamiaan keskeisiä tavoitteita.