Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikan lyhytnäköisyys ja epäonnistuminen näkyvät konkreettisesti myös koulutuksessa. Suomen pitäisi vahvistaa osaamista, nostaa koulutustasoa sekä pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä, ja mitä tämä hallitus tekee? Se leikkaa koulutuksesta kaikilla asteilla. Ei ihme, ettei tämä talous nouse. Täällä vuosi vuodelta on heikennetty koulutuksen rahoitusta varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Ne menevät sieltä kuntien valtionosuuksien kautta, ja niistä te jälleen leikkaatte. Toiselta asteelta on leikattu, ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa, ja nyt korkeakouluissa on myöskin tilanne, että siellä rahoitusta siirrellään paikasta toiseen. Nyt näyttää siltä, että hallitus haluaa leikata myöskin rahoitusta, jolla voitaisiin saada lisää EU-rahoitusta kotiutettua Suomeen. Leikataan sitä Suomen osuutta niin, että ei varmaan saada haettua niitä rahoja sieltä EU:sta. Joten kyllä näyttää siltä, että nämä kasvun eväät täällä on hallitus päättänyt jättää käyttämättä, ja tämä vaikuttaa siltä, että koulutuspanosten sijaan rahaa hassataan yritysten ja suurituloisten veronalennuksiin. Voisikin kysyä ehkä kokoomukselta: Mihin teidän tulevaisuudenuskonne on kadonnut? Missä on teidän visionne suomalaisen osaamisen lisäämiseksi? Mihin se on kadonnut? Arvoisa puhemies! Hallitus on tosiaan leikannut jokaiselta koulutusasteelta. Siellä kuntien valtionosuuksien leikkaukset ja indeksijarrun kiristäminen ovat leikanneet perusopetusta, ja tänäänkin kuulimme, että myöskin oppimisen tuesta, johon on laitettu rahaa, vastaava summa on toista kautta otettu pois. No, nyt kun meillä tällä hetkellä tiedetään, että työllisyys on heikolla tasolla, niin eikö olisi korkea aika katsoa sinne tulevaisuuteen ja meidän nuorten koulutukseen investoimalla lähteä nostamaan tätä Suomea lamasta? Koulutuksen kentältä kuuluu, että resurssit eivät ole riittäviä oppimisen tuen uudistukseen, ja pahimmillaan tätä uudistusta on käytetty säästökeinona, vaikka sen tarkoitus oli vahvistaa lasten ja nuorten tukea. Näillä hallituksen päätöksillä ei korjata oppimistulosten eriytymistä, ei paranneta Pisa-tuloksia eikä rakenneta yhdenvertaista polkua jokaiselle lapselle ja nuorelle, ja tämä sama lyhytnäköisyys jatkuu toisella asteella ja korkeakouluissa, kuten todettu. Korkeakouluissa kertaluonteinen lisärahoitus ei korvaa pysyvää perusrahoitusta, ja tästä koko korkeakoulukenttä on lausunut. Aloituspaikkoja voidaan totta kai lisätä, mikä on hyvä asia, mutta jos siellä ei anneta vastaavaa rahoitusta, niin kyllähän se opetuksen, ohjauksen ja tutkimuksen perusta rapautuu ja lopputuloksena on heikompi koulutuksen laatu. Juuri tänään on OAJ julkaissut raportin siitä, kuinka koulutus parantaa maiden kilpailukykyä, ja toivon todella, että hallituksessa tämä OAJ:n raportti luettaisiin tarkkaan. Viime kaudella säädettiin tki-rahoituksesta, ja tällä kaudella sen viime kauden parlamentaarisen työn pohjalta on tki-panostuksia jatkettu. Siitä olen tähän asti antanut hallitukselle kiitoksia, että olette pitäneet tästä viime kauden yhteisestä tki-sopimuksestamme kiinni, mutta nyt täytyy todeta, että nyt tässä teidän kevään kehysriihessä päätitte sitten tämän sovun tki-panostuksista murtaa. Mitä tässä tapahtuu sitten, kun EU-rahoituksen hakemisen edellytykset heikkenevät? Olen yrittänyt kysyä asiantuntijoilta sitä, paljonko jää saamatta, kun vähennetään näitä kotimaisia panoksia, joiden pitää olla aina se oma vastinrahoitus täältä Suomen päästä, jotta voidaan hakea niitä EU-rahoja, joilla voitaisiin nostaa Suomea tuleville vuosikymmenille sinne korkealle koulutuksen ja tutkimuksen tasolle, mihin me kuuluisimme, ja vielä en ole saanut vastausta, mutta tätä kysymystä aion jatkossakin esittää ja toivon, että hallitus voisi tämän korjata, sillä jos se on näin, että 10 miljoonaa leikkaamalla jää 100 miljoonaa saamatta, niin silloin ovat kyllä mittasuhteet aivan todella hölmöllä tolalla. Toivon, että tähän palaamme ja tämä korjataan. — Kiitos. [Sinuhe Wallinheimo pyytää vastauspuheenvuoroa]