Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus on Orpon hallituksen tärkein tehtävä. Venäjän uhasta johtuen teemme määrätietoisia panostuksia puolustuskykyymme koko ajan. Samalla myös vahvistamme Nato-puolustusliiton toimintakykyä täällä Pohjolassa, jotta maksimoimme suomalaisten turvallisuuden. Se on tarkoittanut myös määrätietoista työtä Suomen Nato-tavoitteiden asettamiselle. Olemme neuvotelleet Natossa ja liittolaisten kanssa saadaksemme muun muassa Mikkeliin sijoitetun Naton maavoimien johtoportaan, Pohjois-Suomeen sijoitetun Naton maavoimajoukkojen eteentyönnetyn osaston ja myös Naton johtamisjärjestelmäyksikön, joka sijoitettiin Riihimäelle. Tämä Naton puolustuskyvyn vahvistaminen täällä Pohjolassa, missä olemme onnistuneet, edellyttää myös merkittävän määrän oikeudellista lainsäädäntötyötä, ja siitä on nyt kyse myös tämän seuraavan asian osalta. Arvoisa puhemies! Pohjois-Atlantin liiton jäsenvaltioiden joukkojen asemaa koskeva Naton sofa-sopimus sekä liittokunnan esikuntien asemaa koskeva Pariisin pöytäkirja tulivat Suomen osalta voimaan huhtikuussa 2024. Nyt eduskunnan käsiteltäväksi annettava hallituksen esitys koskee Pariisin pöytäkirjan täydentämistä Suomen tasavallan hallituksen sekä Naton operaatiojohtoportaan johtoesikunnan ja Naton transformaatiojohtoportaan johtoesikunnan välillä tehdyllä sopimuksella sekä tämän sopimuksen hyväksymistä, voimaansaattamista ja siihen liittyviä lakiesityksiä. Pariisin pöytäkirjaa täydentävä sopimus koskee Suomessa toimivia liittokunnan esikuntia sekä niiden henkilöstöä, sopimustoimittajia ja heidän huollettaviaan. Sopimuksella ei perusteta Naton esikuntia Suomeen, mutta se luo edellytykset niiden tehokkaalle toiminnalle ja lisää Suomen houkuttelevuutta myös asemapaikkana. Tämä Pariisin pöytäkirjaa täydentävä valtiosopimus on neuvoteltu Naton strategisten johtoesikuntien kanssa Naton vakiintunutta sopimuspohjaa hyödyntäen. Neuvotteluissa sopimusta on muokattu Suomen oikeusjärjestelmään paremmin soveltuvaksi. Samalla on huolehdittu siitä, että Suomella säilyvät mahdollisimman hyvät edellytykset vaikuttaa maaperällämme tapahtuvaan toimintaan. Valmistelutyötä on tehty laajassa poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Tavoitteena on ollut mahdollistaa sujuva ja hallinnollisesti kevyt arki liittolaismaiden henkilöstölle ja heidän huollettavilleen. Sopimuksen sisältö vastaa olennaisilta osin muiden Nato-jäsenvaltioiden tekemiä vastaavia sopimuksia, mikä helpottaa esikuntien henkilöstön liikkumista jäsenvaltioista toiseen. Pariisin pöytäkirjaa täydentävä valtiosopimus sisältää määräyksen, jonka nojalla Natossa palvelevalle korkea-arvoiselle henkilöstölle myönnetään diplomaattista koskemattomuutta vastaavia erioikeuksia ja vapauksia. Määräys koskee osittain myös suomalaista Natossa palvelevaa korkea-arvoista henkilöstöä. Sen tarkoituksena on turvata Naton korkea-arvoisen henkilöstön toiminnan häiriöttömyys Suomessa. Kyse ei ole ehdottomasta koskemattomuudesta, vaan Suomi voi yksittäistapauksessa pyytää Naton strategisia johtoesikuntia luopumaan siitä. Hallituksen esitykseen sisältyy sopimuksen voimaansaattamislaki, jossa on huomioitu ne lainsäädäntömuutokset, jotka ovat välttämättömiä Pariisin pöytäkirjaa täydentävän sopimuksen toimeenpanemiseksi. Lisäksi esitys sisältää liitelakeina toimialakohtaiseen lainsäädäntöön tehtäviä välttämättömiä muutoksia sekä sotilaallisessa puolustusyhteistyössä tunnistettuja muutostarpeita, jotka on tarkoituksenmukaista toteuttaa tässä yhteydessä. Arvoisa puhemies! Pariisin pöytäkirja ja siihen liittyvä Nato-sofa-sopimus ovat Suomessa voimassa poikkeuslakeina muun muassa niiden turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämistä koskevien määräysten vuoksi. Nyt käsiteltävänä olevassa sopimuksessa täsmennetään ja osittain laajennetaan sitä henkilöjoukkoa, jolla on oikeus turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitoon esikuntien alueella. Arvion ja esityksestä saatujen lausuntojen perusteella muutos ei kuitenkaan ole olennainen perustuslakipoikkeuksen kokonaisuuden kannalta. Hallitus katsoo, ettei Pariisin pöytäkirjaa täydentävä sopimus sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia tai merkittävää toimivallan siirtoa Suomen täysivaltaisuuden kannalta perustuslain 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Tämän vuoksi sopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja sen voimaansaattamislaki säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.