Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on sinänsä kannatettavia tavoitteita. On perusteltua selkeyttää koulutuspolkuja ja vähentää päällekkäisiä opintoja tilanteissa, joissa sairaanhoitajatutkinnon jo suorittanut haluaa myöhemmin pätevöityä toiselle sosiaali- ja terveysalan erikoisalalle. Tavoite koulutuksen joustavoittamisesta on oikea, mutta juuri siksi onkin hämmästyttävää, että hallitus on valmistellut kätilökoulutusta koskevan osuuden tällä tavoin. Kätilökoulutushan ei ole mikä tahansa täydentävä lisäkoulutus. Kätilötyö on yksi sosiaali- ja terveydenhuollon kaikkein vaativimmista asiantuntija-ammateista. Kätilö toimii itsenäisesti, tekee kliinisiä arvioita, vastaa hoidosta ja tekee ratkaisuja tilanteissa, joissa kyse voi olla sekä synnyttäjän että syntyvän lapsen hengestä ja terveydestä. Silti hallitus esittää, että kätilökoulutus muutetaan käytännössä puolentoista vuoden mittaiseksi modulaariseksi koulutukseksi. On monin tavoin ongelmallista, että kätilökoulutus kuvataan aivan liian lyhyenä, 3 000 tunnin ja 18 kuukauden mittaisena, eli tutkinto kuvataan tunteina ja kuukausina eikä ECTS-opintopisteinä, niin kuin yleensä on tapana tutkintojen laajuutta kuvata. Asiantuntijat ovat pitäneet tätä epärealistisena. Nykyiset täydentävät kätilöopinnot kestävät pääsääntöisesti kaksi vuotta, jotta se tuottaa sen osaamisen, jota turvallinen ja laadukas kätilötyö edellyttää. Kätilön työssä tarvitaan syvällistä kliinistä osaamista, kykyä itsenäiseen päätöksentekoon sekä näyttöön perustuvan tiedon soveltamista nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Hallituksen esityksessä on ristiriita. Samaan aikaan kun hallitus puhuu osaamisen vahvistamisesta ja koulutustason nostamisesta, niin nyt se tässä esityksessä käytännössä heikentää yhden kaikkein vaativimman hoitoalan koulutuksen akateemista asemaa. Jo opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2015 julkaisema selvitys kätilökoulutuksen rakennevaihtoehdoista päätyi siihen, että koulutusta tulisi kehittää ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suuntaan. Myös vuonna 2019 Tampereen ammattikorkeakoulussa tehdyssä ministeriön rahoittamassa selvityksessä esitettiin kätilökoulutuksen järjestämistä kansainvälisesti kilpailukykyisenä ylempänä ammattikorkeakoulututkintona, mutta nyt nämä selvitykset on sivuutettu. Arvoisa puhemies! Kysyn, miksi hallitus haluaa rakentaa mallin, joka asiantuntijoiden mukaan ei vastaa työn vaativuutta. Miksi valitaan sellainen ratkaisu, jonka pelätään heikentävän koulutuksen houkuttelevuutta juuri näinä aikoina? Tämä on lyhytnäköistä politiikkaa. Kätilöiden osaamisvaatimukset eivät ole pienentyneet vaan päinvastoin kasvaneet. Työ on entistä vastuullisempaa, asiakkaiden tilanteet ovat monimutkaisempia, ja hoitomenetelmät vaativat jatkuvaa tutkimustiedon seuraamista sekä näyttöön perustuvaa toimintaa. Kätilö toimii nykyisin yhä useammin edistyneen asiantuntijan roolissa. Juuri siksi koulutuksen tasoa pitäisi vahvistaa eikä ohentaa. Ongelmallista on myös se, että hallituksen mallissa uusilta valmistuvilta puuttuisi tutkintostatus, joka aiemmin valmistuneilla kätilöillä on ollut. Tämä voi aiheuttaa epäselvyyttä työmarkkinoilla, heikentää koulutuksen tunnistettavuutta ja vaikeuttaa osaamisen kansainvälistä vertailtavuutta, mikä sekin on tärkeä asia. On vaikea nähdä, miten tämä vahvistaisi alan arvostusta tai vetovoimaa. Hallituksen esitys olisi kaikkein parasta palauttaa uudelleen valmisteltavaksi siten, että kätilökoulutus toteutetaan ylempänä ammattikorkeakoulututkintona, kahden vuoden koulutuksena ja 120 opintopisteen laajuisena kokonaisuutena. Se vastaisi paremmin työn todellista vaativuutta, asiantuntijalausuntoja sekä niitä suuntaviivoja, joita myös aiemmat selvitykset ovat esittäneet. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee osaavia kätilöitä myös tulevaisuudessa, toivottavasti yhä enemmän. Siksi koulutusratkaisuja ei pidä tehdä kiireellä tai hallinnollinen tehokkuus edellä. Tässä asiassa pitäisi kuunnella alan asiantuntijoita ja rakentaa järjestelmä, joka vahvistaa osaamista, alan houkuttelevuutta ja potilasturvallisuutta pitkällä aikavälillä.