Arvoisa puhemies! Kiitoksia eduskunnalle keskustelusta. Jos aloitan sillä, että sitä aina kuvittelee, kun tänne näitä uusia lukuja tuo, että kun kaikille alkaa olla selvää, että tässä on muutama vuosikymmen julkinen velka kehittynyt väärään suuntaan, talouskasvua ei juuri ole ollut, alijäämäkehitys on se, mikä on, ja samaan aikaan on lisätty puolustukseen, turvallisuuteen, soteen ja erityisesti korkomenoihin merkittävästi menoja, niin se jonkin verran saisi ehkä oppositiotakin jos ei hiljenemään, niin ainakin hieman nöyrtymään. Mutta tästä ei ole kyllä tänään ollut minkäänlaista näkemystä. [Veronika Honkasalo: Sehän kuulostaa demokratialta!] Aloitetaan sosiaalidemokraateista. Edustaja Tuppurainen kertoi, että me otamme enemmän velkaa. Kyllä, se näkyy sieltä luvuista. Mutta jos nyt mennään taas sinne rautalankatasolle: Kun me teemme sopeutustoimia, niin se tarkoittaa sitä, että me vähennämme käyttötalouden menoja. Me olemme vähentäneet, merkittävästi leikanneet, käyttötalouden pysyviä menoja. Me olemme siis tehneet suoria leikkaustoimia. [Veronika Honkasalo: Tämä ymmärretään kyllä!] Se on eri asia sitten taas, mitä te teitte. Te lisäsitte kriisiin kohdistuvia lisätarpeita, kuten syytä olikin, mutta sen lisäksi te lisäsitte kaikkia muita menoja, käyttötalouden menoja. Te lisäsitte eri kohteisiin rahoitusta, jolla, näin ymmärsin, teidän hallituksenne pysyi pystyssä, kun kaikki saivat jotakin. Tämä on tosiasia. Te ette kyenneet tekemään minkäänlaisia säästöjä, ette siinä vaiheessa, kun talous nousi, ettekä missään muussakaan vaiheessa. Sen lisäksi te teitte muun muassa soteuudistuksen, joka on tämän hallituksen käsissä tällä hetkellä. Vaikka te syytätte meitä erilaisista säästöistä sinnekin, me olemme tähän teidän tekemäänne soteuudistukseen lisänneet rahoitusta yli neljä miljardia tällä kaudella, siis enemmän kuin arvelimme. Minä ymmärrän, että silloin kun ei ole linjaa eikä vaihtoehtoa hallituksen politiikalle eikä oikein uskallusta vielä miettiä sitä seuraavaakaan, niin näin käy, kuten edustaja Heinonen täällä totesi, että saman päivän aikana on montaa eri linjaa. No, miksi sitten ne luvut näyttävät hallituksen papereissa tuolta kuin ne näyttävät? Nämä menot puolustukseen, turvallisuuteen ja Ukrainaan ovat ylivoimaisesti se suurin kohde, johon me olemme joutuneet lisäämään. Sen lisäksi ovat ne valtionlainan korkomenot, jotka ovat huomattavasti kasvaneet edellisestä hallituskaudesta ja siitäkin, kun me aloitimme. Itse asiassa koko alijäämästä kehyskauden lopussa 2030 kaksi kolmasosaa selittyy pelkästään puolustusmenoilla ja valtionlainan korkomenoilla. Toivottavasti te ymmärrätte tämän. Arvoisa puhemies! Kuulin vasemmistoliiton puheenvuoron, jossa sanottiin, että viime hallituskauden lopussa julkinen talous oli käytännössä tasapainossa. [Välihuuto vasemmistoliiton ryhmästä] Haluaisin tähän jonkinlaista lisäselvitystä. Edustaja Koskela aloitti kysymisen näistä sopeutustoimien kokonaisuuksista, ja tätä jatkoi useampi edustaja, viimeisenä edustaja Harakka. Toimenpidekokonaisuutemme, joka on siis yli 10 miljardia: Ensi vuoden tasolla on 5 miljardia euroa julkisen talouden menoja sopeuttavia toimia eli leikkauksia, 1,5 miljardia on verotoimenpiteitä, eli tämä on yhteensä 6,5 miljardia euroa. Sen lisäksi olemme tehneet 0,5 miljardilla eurolla sellaisia velkaa alentavia toimia, joilla ei ole vaikutusta julkisen talouden rahoitusasemaan. Näiden lisäksi on hyvinvointialueiden omat toimet, 0,9 miljardia euroa, jotka edellyttävät hyvinvointialueiden omia päätöksiä. Tämän lisäksi on rakennepoliittisia uudistuksia, jotka pidemmällä aikavälillä valtiovarainministeriön arvion mukaan vahvistavat julkista taloutta jo 2,5 miljardilla eurolla ja lisäävät työllisten määrää pitkälti yli 100 000:lla — eli enemmän kuin hallitusneuvotteluissa sovittiin — ja uusia menoja on todellakin niihin, mistä äsken kerroin. Näiden lisäksi tämä hallitus on tehnyt merkittävästi kasvutoimia. Me olemme kyenneet tekemään veronkevennyksiä, vahvistamaan yrittäjyyden edellytyksiä. Me olemme tehneet vaikeassa suhdannetilanteessa myös voimakkaasti elvyttävää talouspolitiikkaa. Vielä tässä viimeisessä riihessä julkisia investointeja aikaistettiin, laitettiin infrahankkeita eteenpäin, juuri kuten kuuluukin. Arvoisa puhemies! Mennään vielä tähän velkajarruasiaan, josta täällä selvästi on edelleen huomattavan paljon epäselvyyttä. Puheenjohtaja Koskela, te olette sitoutuneet EU-sääntöihin siitä huolimatta, että te ette ole sitoutuneet niin sanottuun kansalliseen velkajarruun. Se tällä hetkellä tarkoittaa ensi kaudelle jo yli kymmenen miljardin sopeutustoimia. Tämä tulee EU-säännöistä, ei kansallisesta velkajarrusta, jonka vaikutus alkaa vasta myöhemmin. Mutta samaa esitettiin keskustasta edustaja Lintilän toimesta ja SDP:stä sekä edustaja Räsäsen että edustaja Harakan — joka teki tämän vain vielä hieman röyhkeämmin ja suuremmalla arroganssilla, kuten yleensä — toimesta. [Vasemmalta: Aika ylimielistä! — Timo Harakka pyytää vastauspuheenvuoroa] Tämä hallitus noudattaa EU-sääntöjä. Me olemme meidän korjaavalla nettomenouralla. Mikäli tapahtuisi niin — me olemme koko ajan hyvin, hyvin lähellä tätä — että komissio vaatii meiltä lisää toimia tässä alijäämämenettelyssä, tämä hallitus tekee niitä. Mutta haluan nyt vielä korostaa: Tämä hallitus noudattaa näitä EU-sääntöjä. Me nimenomaan noudatamme sitä, mihin tässä salissa parlamentaarisesti kaikki ovat sopeutuneet. Kansallinen velkajarru tulee vaikuttamaan vasta myöhempinä vuosina. Arvoisa puhemies! Vielä ihan loppuun: minä ymmärrän kyllä, että koska oppositiolla ei ole vaihtoehtoja, ei hallituksen tekemille toimille eikä seuraavan kauden valtavalle sopeutustarpeelle, niin teidän on pakko silloin hyökätä myös väärin perustein. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä vasemmalta]