Arvoisa puhemies! Haluan puheenvuorossani kommentoida muutamia aikaisempia kollegoitten puheenvuoroja tässä salissa. Aloitan edustaja Kettusen puheenvuorosta. Edustaja Kettunen on paljon lukenut, ja hänellä on suuri alkiolainen ihmisyysaate sydämessään. Siksi hän varmasti tietää, että ei yleisissä eduskuntavaaleissa kansa äänestä suoranaisesti siitä, kuka menee hallitukseen ja kuka ei mene hallitukseen, vaan siellä valitaan kansanvaltaisesti kansan edustajat, jotka lähtevät täällä sitten muodostamaan valtioneuvostoa. Tämänhän edustaja Kettunen kyllä varsin hyvin tietää. Se, mitä näissä hallitustunnusteluissa tehdään, ja miksi se niin kipeä paikka onkin, että jätettiin se tyhjä paperi keskustan toimesta, on se, että hallitustunnustelijahan näissä keskusteluissa esittää kysymyksiä, joihinka pyytää vastauksia siihen, miten kukin eduskuntaryhmä täällä lähtisi Suomea sitten rakentamaan. Näihin kysymyksiin keskusta ei esittänyt silloin omia keinojaan, ja sen takia siihen yhä uudelleen palataan, niihin keinojen puutteisiin. Sitten mitä tulee tähän aikaisemmin edustaja Lylyn mainitsemaan sopeutuskokonaisuuteen ja siihen, miten siihen oli valtioneuvosto rakentanut neuvotteluissaan sisään tämän työllisyystavoitteen toteutumisen, niin on aivan totta, että näille rakennepoliittisille työllisyyttä lisääville toimille oli arvioitu etukäteen kahden miljardin euron julkista taloutta vahvistava vaikutus. Olette siinä aivan oikeassa. En itsekään ollut kovin innoissani silloin, kun ensimmäisen kerran kuulin tästä valtioneuvoston päätöksestä, koska yleinen elämänkokemus on osoittanut sen, että Suomen Pankki tai VTV tai vastaavat ei- hallitusta lähellä olevat tahot suhtautuvat yleensä tämmöisiin uudistuksiin talouden sopeuttamisen keinoina hieman varauksellisemmin ja he arvioivat niissä olevan yleensä epävarmuuksia, koska työllistäminen ei ole suoraan hallituksen tehtävä tässä maassa, vaan sitä tehtävää hoitavat ensisijaisesti yritykset sitten markkinoilla. Ehkä tästä viisastuneena voisi kysyä salin vasemmalta reunalta: sitoutuuko SDP siihen, että ensi kaudella, kun tätä velkajarrun mukaista 8—11 miljardin euron sopeutuskokonaisuutta lähdetään tavoittelemaan, se kasataan yksinomaan budjetin meno- tai tulopuolelta eikä näihin dynaamisiin vaikutuksiin liiaksi enää jatkossa ripustauduttaisi ja otettaisi siihen liittyviä riskejä?