Arvoisa puhemies! Tietenkin, kun käsittelyssä on julkisen talouden suunnitelma, olisi moniakin asioita, joita tässä voisi kommentoida, mutta aloitan nyt ehkä keskeisimmästä havainnosta tämänkin suunnitelman jäljiltä. Kyllähän se on se, että meillä julkinen talous on kroonisesti alijäämäinen. Siitä ei pääse yli eikä ympäri riippumatta siitä, millä puolella tätä salia istuu. Tämänpä takia oli erittäin hyvä, että eduskuntapuolueet löysivät laajan yhteisymmärryksen siitä, miten tulevina vuosina nyt sitten tätä finanssipolitiikkaa yhdessä pyritään ohjaamaan siihen suuntaan, että nämä vuosittaiset alijäämät saataisiin tulevaisuudessa pienemmiksi. No, nyt on käynnistynyt sitten keskustelu siitä, kuka tähän sopuun on sitoutunut ja kuka ei. Se on ihan ymmärrettävää, ja se liittyy tähän politiikkaan. Mutta ehkä on syytä, arvoisa puhemies, korjata tässä myös pöytäkirjaan muutama huomio, jotka täältä ministeriaitiosta tänään todettiin. Valtiovarainministeri Purrahan ilmoitti, että hallitus on sitoutunut EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin ja, kun nyt olemme tuolla alijäämämenettelyssä, alijäämämenettelyn mukaiseen nettomenopolkuun. No sehän, miten hallitus on tähän sitoutunut, tarkoittaa sitä, että hallitus hyödyntää täysimääräisesti sen poikkeaman, joka syntyi siitä, että hävittäjähankinnat eivät kirjautuneet kansantalouden tilinpitoon viime vuonna vaan kirjautuvat tänä vuonna, mikä tarkoittaa sitä, että nettomenot viime vuonna nousivat vähemmän kuin ajateltiin ja ne nousivat vastaavasti tänä vuonna enemmän kuin ajateltiin. Tämän poikkeaman hallitus täysimääräisesti käyttää, ja tästä syystä voi todeta, että se on tähän uuteen päivitettyyn nettomenopolkuun sitoutunut. Ilman tätä poikkeamaa on todella niin, että hallituksen sanojen ja tekojen välillä on ristiriita, joka on siellä vuoden 27 tasossa se 1,4 miljardia euroa, josta ihan perustellusti on todettu, että hallituksen olisi vähintään tämä poikkeama pitänyt hoitaa. Mutta sitten mitä tulee tähän sitoutumiseen näiden suunnitelmavuosien osalta, niin on täysin päivänselvä asia, että tämä julkisen talouden suunnitelmahan, jonka hallitus on tänne tuonut käsittelyyn, ei noudata niitä yhteisiä pelisääntöjä, jotka me olemme sopineet ja jotka me olemme myös lainsäädäntöön vieneet. Kun katsotaan vuosia 28, 29 ja 30, niin se ei noudata sitä lainsäädäntöä, jonka me olemme tässä salissa laajalla enemmistöllä hyväksyneet, saati sitten niitä yhteisiä periaatteita, joihin olemme parlamentaarisesti sitoutuneet. Tämä on aivan päivänselvä asia. Koska jos se noudattaisi, niin eihän se vuoden 30 alijäämä, hyvät ystävät, voisi olla 17,4:ää miljardia euroa, vaan sen pitäisi olla suurin piirtein puolet siitä. Mutta hallitus toi todella tänne julkisen talouden suunnitelman, jossa vuosittainen alijäämä kasvaa 17,4 miljardiin kehyskauden lopulla. Mitä tulee sitten niihin perusteisiin, joilla hallitus aina selittää tämän kasvun, kun puhutaan korkomenoista, puolustusmenoista ja monista muista, niin se on totta, että nämä kaikki nousevat ja suurin piirtein todella siellä vuoden 30 tasolla kaksi kolmasosaa kyllä tästä alijäämästä selittävät. Mutta siinäkin on, hyvät hallituspuolueiden edustajat, hyvä muistaa se, että eiväthän ne korkomenot vielä ole nousseet siihen kuuteen miljardiin, ne nousevat vasta ensi kauden aikana sinne. Eiväthän ne puolustusmenot vielä, hyvät ystävät, ole nousseet. Kun katsotaan niitä päätöksiä, joita te olette tehneet, ja budjettikirjaa, niin eiväthän ne puolustusmenot nyt tällä kaudella ole nousseet. Ne nousevat kyllä ensi vaalikaudella. Ja voisin tästä luetella monet muut menot, joissa tosiasiallisesti hallitushan työntää sen menoperinnön seuraavan kauden riesaksi. Tästä on hyvä esimerkki, että kun me katsomme pelkästään menojen kasvuvauhtia vuodesta 27 vuoteen 28, niin yhden vuoden aikana tämän julkisen talouden suunnitelman mukaan menot kasvaisivat 4,7 miljardia euroa — yhdessä vuodessa. Tästä tulen siihen keskeisimpään johtopäätökseen, jonka ajattelin kyllä tässä sanoa, ja sekin pöytäkirjaan merkitään. Mitään siitä, mitä hallitus on nyt julkisen talouden suunnitelmaan kirjoittanut vuosille 28, 29 ja 30, ei kannata ottaa todesta, koska mikään siitä ei voi pitää paikkaansa, koska tosiasiallisesti ne luvut, jotka te olette tänne tuoneet, seuraava hallitus joutuu ensi töikseen repimään auki. Tämä on täysin päivänselvä asia. Senpä takia en lähtisi täällä hirveitä juhlapuheita pitämään siitä, että on sovittu jonkun asian tulevan voimaan vuonna 28, tilanteessa, missä te olette tuoneet tänne käsittelyyn julkisen talouden suunnitelman, joka ei siis noudata niitä yhteisiä pelisääntöjä, jotka me olemme sopineet, eikä sitä lainsäädäntöä, joka tässä salissa on hyväksytty. Toivon, että tämä asia otettaisiin nyt myös hallituspuolueissa hieman vakavammin kuin mitä se tähän asti on otettu.