Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Meidän on saatava talous pysyvään kasvuun. On tehtävä pitkän tähtäimen suunnitelma, on tehtävä valintoja ja keskitettävä voimavaroja esimerkiksi tekoälyyn, digitalisaatioon, kaivos- ja puolustusteollisuuteen. Eläkeyhtiöiden sijoituksia pitää keskittää enemmän kotimaisiin kasvuyrityksiin. Vain viidesosa eläkeyhtiöiden varoista on sijoitettu Suomeen, ja se on liian vähän. 200 miljardia euroa eläkevaroja on sijoitettu ulkomaille. Kun tässä salissa ei säästöistä kukaan puhu, niin puhun minä niistä sitten kuitenkin. Kerron tässä viiden miljardin säästöt: Muut kuin eläkkeisiin liittyvät indeksikorotukset jäädytetään. Ensimmäisenä vuotena säästyy 500 miljoonaa, toisena 1,1 miljardia, kolmantena 1,8 miljardia ja neljäntenä vuotena 2,2 miljardia euroa, mikä jää pysyväksi niin kauan kuin sitä halutaan pitää. Toinen ratkaisu koskee julkisen puolen henkilöstöä. Kaupungeissa, kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtiolla työskentelee yli kuusisataatuhatta ihmistä, ja heistä satatuhatta jää eläkkeelle seuraavan neljän vuoden aikana. Kun puolet eläkkeelle jäävistä jätetään julkisella puolella korvaamatta, säästyy noin kaksi miljardia euroa. Digitaalisuus, tekoäly ja kuntien ja muiden tehtävien yhdistäminen tuovat tehokkuutta. Tärkeintä on keskittyä palveluiden laatuun ja riittävyyteen. On erittäin tärkeätä huomata, että tässä mallissa ei myöskään tarvita irtisanomisia ja pitkän työuran tehneet ihmiset pääsevät ansaitsemalleen eläkkeelle. Ensi vuoden alkuun suunniteltu kaavamainen yhteisöveron alennus pitää perua. Olen puhunut tästä varmaan kymmeniä kertoja, mutta ei näytä menevän perille. Toinen ratkaisu on datakeskukset. Ne ovat todella sähkösyöppöjä. Sähkö on datakeskuksille erittäin edullista, ja suomalaiset veronmaksajat maksavat, maksavat sekä sähkölaskuissa että veroina. Suomi tarvitsee totta kai investointeja, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Datakeskusten sähkövero on palautettu normaalille tasolle, mutta nyt niille suunnitellaan erityistä tukea. Miksi meille tällaisia investointeja edes halutaan? Ja viimeksi sen sanoi ääneen Verohallinnon pääjohtaja, eli datakeskukset ovat jopa haitallisia valtiontaloudelle. Ja verottajalla on tässä faktat hallussa. Ei synny yhteisöveroa, kun yhtiöt myyvät palveluitaan konsernin sisällä ja ulkomaille. Valtio maksaa yhtiöille enemmän verovähennyksiä kuin ne maksavat veroja. Suomessa on 44 datakeskusta, ja seitsemän niistä työllistää yli 20 henkilöä. Ei näin synny Suomeen kasvua tai tekoälyosaamista. Ei tässä ole mitään järkeä. Pakko sanoa, että nämä datakeskukset ovat kuin droonit. Kokonaisuus ei ole kenelläkään hallussa, ja se on erittäin huono juttu. Suomelta puuttuu toimitusjohtaja. Suomi tuottaa ainoana maana EU:ssa kobolttia, nikkeliä, platinaa, palladiumia ja fosfaattikiveä. Lisäksi ensi vuonna Suomi alkaa ainoana EU-maana tuottaa litiumia. Varsinkin koboltin ja litiumin kysyntä kasvaa monikymmenkertaiseksi tulevina vuosina. Tähän kehitykseen Suomen pitää päästä kiinni ja hyötymään tästä. Pitää panostaa siihen, että suomalaiset yritykset ovat mukana koko tuotantoketjussa ja hyötyvät sen jalostusarvosta. Tämä tarkoittaa paljon itsekkäämpää toimintaa luvituksessa, sääntelyssä, verotuksessa ja yritysten tukemisessa. Tarvitsemme useita suomalaisia kaivosyhtiöitä. Nyt on viimeinen hetki alkaa vetää kotiin päin. Arvoisa puhemies, ärade talman! Datakeskusten ja kaikki muut suorat tai epäsuorat yritystuet pitäisi saada minimiin ja panostaa yritysverotukseen. Annan esimerkin: UPM-Kymmene on saanut viimeisen viiden vuoden aikana 139 miljoonaa euroa yritystukea, vaikka yhtiö tekee 700 miljoonaa voittoa vuonna 25. Yhteisövero olisi pitänyt alentaa 15 prosenttiin ja kohdistaa se niihin yrityksiin, jotka investoivat. Suomi on kaukana markkinoista ja syrjäinen, pieni maa, joka tarvitsee jonkin erityisen syyn, että tänne kannattaa tulla, ja sitä me tarvitaan.