Arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuusympäristön muutoksesta on tärkeä ja selkeä selonteko, täydennys muuttuneen turvallisuusympäristön tilasta. Valta, voima ja kilpailu sekä mureneva sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä — miten varautua tähän ennakoimattomaan maailman jatkuvaan muutokseen? On syytä kiinnittää erityistä huomiota riskienhallintaan, varautumiseen, kilpailukykyyn sekä kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän vaalimiseen ja vahvistamiseen. Euroopan vastuu omasta maanosastaan vain korostuu entisestään. Onhan EU Suomen tärkein arvo- ja turvallisuusyhteisö. Myös Natoa on kehitettävä entistä eurooppalaisemmaksi. Suomen kannalta oleellista on myös muistaa se, että Suomen itäraja ei ole vain Suomen vaan EU:n ja Naton itäraja myös. Globaalin politiikan muutokset ja geostrateginen kilpailu heijastuvat voimakkaasti talouteen. Monenvälistä järjestelmää haastaa joidenkin turvautuminen yksipuolisiin toimiin. Uhka kauppasodasta tulleineen on aidosti läsnä. Teknologinen kilpailu kovenee. Kriittiset raaka-aineet sekä teknologiat vaikuttavat aiempaa selvemmin globaaliin vaikutusvaltaan, kilpailukykyyn, strategiseen asemaan sekä turvallisuusintressien suojaamiseen. Suuri keskinäisriippuvuus tekee kokonaisia kansakuntia haavoittuvaksi, ja toisaalta protektionismi nostaa päätään. Kansalaisten pitäminen mukana talouden ja teknologian murroksessa on myös osaltaan turvallisuuskysymys. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johdetaan arvopohjaisella realismilla. Niin diplomatialla kuin tiedustelulla on entistä suurempi painoarvo ja merkitys yhtenäisen tilannekuvan ja ennakoivan ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta. Aikaamme leimaavat geopoliittinen epävakaus, hybridiuhat ja yhteiskuntiemme lisääntyvä haavoittuvuus. Suomeen kohdistuu vaikuttamista ja ilmatilaloukkauksia, ja varjolaivasto seilaa Itämerellä. Laaja-alaista vaikuttamista, kriittisen infrastruktuurin kyber-, hybridi- ja sabotaasitoimia, on jo havaittu laajalti Euroopassa. Arvoisa puhemies! Poliittisen tuen lisäksi Ukraina tarvitsee sotilaallista, taloudellista, humanitääristä sekä materiaalista tukea. Tuen jatkaminen Ukrainalle on tärkeää, kuten myös pakotteiden jatkaminen Venäjälle. Suomi on ollut mukana perustamassa hyökkäysrikosta käsittelevää erityistuomioistuinta sekä Euroopan neuvoston yhteyteen yleissopimuksella perustettavaa Ukrainan kansainvälistä vaadekomissiota osana prosessia, jossa perustetaan kansainvälinen korvausmekanismi Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien vahinkojen ja korvausvaatimusten käsittelyyn yhteistyössä Ukrainan kanssa. Kansainvälisen korvausmekanismin on tarkoitus koostua kolmesta osasta: ensimmäinen osa on hyökkäyssodan aiheuttamia vahinkoja koskevia korvausvaatimuksia tallettava vahinkorekisteri, toinen osa korvausvaatimuksia arvioiva ja niistä päättävä vaadekomissio, ja kolmas osa olisi rahasto, josta taas korvaukset maksetaan. Vaadekomission perustamisen myötä Euroopan neuvoston yhteydessä toimiva Ukrainan vahinkorekisteri ja sen toiminnot sulautetaan vaadekomissioon. Ukrainan kestävä rauha tarvitsee myös jatkuvaa pitkäkestoista panostusta pelotteeseen. Suomi hyödyntää omassa varautumisessaan Ukrainan oppeja yhteiskunnan kriisinkestävyydelle. Arvoisa puhemies! Transatlanttisessa toimintaympäristössä ennakoimattomuus, Amerikka ensin ‑lähestymistapa, halu puuttua muiden, jopa Euroopan valtioiden, sisäpolitiikkaan sekä aiempaa suurempi valmius sotilaalliseen voimankäyttöön ovat luoneet ennennäkemättömän jännitteen kansainväliseen toimintaan. Tuntuu uskomattomalta, että vielä muutama kuukausi sitten pohjoismaisessa yhteistyössä oletimme suurimman kysymyksen olevan Grönlannin kaltaisten itsehallintoalueiden edustusoikeus Pohjoismaiden neuvostossa. Evan vastajulkaistun tutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat ulkopolitiikassa nykyistä enemmän yhteistyötä Pohjoismaiden ja Baltian kanssa. Kaksi kolmesta suomalaisesta on sitä mieltä, että yhteistyön Pohjoismaiden kanssa tulisi painottua Suomen ulkopolitiikassa nykyistä enemmän. On panostettava liittolaisuuksiin ja erilaisiin kumppanuuksiin, jotka täydentävät toisiaan. Pohjoismaat ovat aiempaa selvemmin Suomen kaikkein läheisimpiä yhteistyökumppaneita. Pohjoismainen yhteistyö on tiivistynyt merkittävästi, ja siihen suhtaudutaan prioriteettina kaikissa Pohjoismaissa. Yhteistyön edistymistä on nähty muun muassa puolustuksen, kokonaisturvallisuuden, liikenteen, infrastruktuurin sekä arktisen alueen osalta. Yhä useammat valtiot ovat havahtuneet arktisen alueen merkitykseen ja halunneet lisätä läsnäoloaan siellä. Arktinen alue liittyy erottamattomasti niin Euroopan turvallisuuteen kuin transatlanttisen alueen yhtenäisyyteen. Arvoisa puhemies! Viimeaikaiset ei-toivotut kehityskulut korostavat entisestään pohjoismaisen ja eurooppalaisen yhteistyön merkitystä. Tarvitsemme luotettavia, vakaita kumppaneita. Ylipäätään tarvitsemme tiiviimpää yhteistyötä varautumiseen, puolustukseen, huoltovarmuuteen, kriittiseen infraan sekä henkiseen kriisinkestävyyteen liittyen. Suomi toimii osaltaan suunnannäyttäjänä Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana ohjelmallaan Pohjoismainen kokonaisturvallisuus, joka painottaa tiiviimpää pohjoismaista yhteistyötä varautumiseen, puolustukseen, terveysturvallisuuteen, huoltovarmuuteen, kriittiseen infraan, henkiseen kriisinkestävyyteen, demokratiaan ja luottamukseen. Tavoitteena on entistä koordinoidumpi ja kriisinkestävämpi Pohjola, jolla on paremmat valmiudet vastata tulevaisuuden haasteisiin.