Arvoisa rouva puhemies! Aluksi haluan kiittää ulkoministeriä hyvin laaditusta ajankohtaisselonteosta, joka kuvaa kokonaisuutena osuvasti turvallisuustilannettamme. Kuten on huomattu, turvallisuus ei ole pysyvä vakio, vaan jo parissa kuukaudessa voi tapahtua merkittäviä muutoksia, joiden tapahtumaketjuja parhaatkaan asiantuntijat tai selonteot eivät kykene ennustamaan. Tämä selonteko kuvaa osuvasti nyt Suomen roolia turvallisuuden tuottajana Natossa sekä Suomen erityislaatuista asemaa liittouman itäisenä ja pohjoisena rajavaltiona. Suomella on jo pitkä matka takanaan osana Euroopan unionia ja sen tuomaa turvallisuusverkostoa. Suomi on ottanut nopeasti paikkansa myös osana Nato-perhettä. Tässä selonteossa huomioidaan myös Suomelle luonnollisen yhteistyön muoto eli pohjoismainen yhteistyö. Myös toinen Suomelle oleellinen ja jatkuvasti merkitystään kasvattava teema, arktinen turvallisuus, huomioidaan selonteossa, mutta vain yhden kappaleen verran. Selonteossa painottuvat luonnollisesti maailmanpoliittisesti pinnalla olevat tapahtumat, kuten Ukrainan sota ja Lähi-idän tilanne. Kuitenkin ottaen huomioon Suomen erityislaatuinen asema Naton liittouman ja Euroopan unionin itäisenä rajamaana täällä pohjoisessa myös arktisen turvallisuuden tulisi yhtä lailla näkyä selonteossa sitä vastaavalla painoarvolla. Otan siihen liittyen esiin muutamia näkökulmia: Me suomalaiset käytämme mielellämme Suomesta ilmaisua ”kokoaan suurempi”. Arktisen alueen turvallisuudesta puhuttaessa tämä sanonta varmaan pitää paikkansa. Suomen osaaminen arktisella alueella saakin kansainvälistä tunnustusta. Tässä ajankohtaisselonteossa viitataan arktisen alueen osalta viime marraskuussa laadittuun asiakirjaan ”Ulkoministerin linjaus — Suomen arktinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka”. Siinä todetaan osuvasti: ”Uudessa kansainvälisessä kilpailutilanteessa joudumme vastaamaan sekä taloudellisten että sotilaallisten jännitteiden kasvuun. Emme voi enää ajatella, että arktinen alue olisi erikoisasemassa, kansainvälisten turvallisuuspoliittisten jännitteiden ulkopuolella.” Tähän toteamukseen on helppo yhtyä. Edellä lukemani lauseet kirjoitettiin marraskuussa, ja jo pari kuukautta myöhemmin otsikoihin nousee Grönlanti. Presidentti Trumpin puheet liittyen Grönlantiin olivatkin selkeä esimerkki siitä, että jännitteet ja suurvaltojen intressit alueella ovat vahvasti kasvamassa. Kilpajuoksu arktiselle alueelle tuo mukanaan uusia toimijoita ja uudenlaisia haasteita mutta avaa myös uusia mahdollisuuksia Suomen kaltaiselle arktiselle osaajalle. EU-komissio ilmoitti aloittavansa myös arktisen alueen politiikkansa tarkastelun. Mielestäni Suomessa tulisi toimia nyt samoin. Valtioneuvoston tulisi laatia kaikkia ministeriöitä koskeva ja yhteistyössä laadittu strategia, joka esittelee myös konkreettisia keinoja, joilla Suomen etuja maailmalla voidaan edistää arktiseen alueeseen liittyen. Tässä selonteossa mainitaan, että arktinen alue ja siihen liittyvä osaaminen ovat Suomelle mahdollisuuksia. Näitä ylimalkaisesti kuvattuja mahdollisuuksia toivoisin näkeväni konkreettisina esimerkkeinä. Milloin olisi ajankohtaista, että ulkoministeriö kokoaisi yhteen ainakin puolustusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön ja ne laatisivat yhdessä Suomelle ministeriöiden rajat ylittävän strategian, joka purkaa konkreettisiksi tavoitteiksi ja hankkeiksi sen korkealle arvostetun niin sanotun suomalaisen arktisen osaamisen? Olisiko nyt aika purkaa nuo ylevät ilmaisut arktisesta osaamisestamme kiloiksi ja kappaleiksi ja kuvata Suomen osaaminen tuotteina, joita Suomi haluaa edistää kaikilla kansainvälisillä foorumeilla teollisuuden hankkeissa, yrityksissä ja myös poliittisissa organisaatioissa? Siksi tälle työlle olisi tilausta, että me kaikki vaikuttaisimme samojen tavoitteiden edistämiseksi omissa työtehtävissämme. Arvoisa puhemies! Ajankohtaisselonteko on aina aikansa tuote. Se elää vain lyhyen hetken. Nykyiset nopeat muutokset ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä ovat osoittaneet sen, että vain jatkuva arvaamattomuus ja suurvaltojen välinen kilpailu ovat keskeisiä ja pysyviä ominaisuuksia nykyisessä turvallisuusympäristössä. Pienet maat uhkaavat jäädä jalkoihin. Siksi Suomen tulee tämän myllerryksen keskellä olla sisäisesti entistäkin yhtenäisempi ja keskittynyt omiin vahvuuksiinsa. — Kiitos.