Arvoisa puhemies! Hallituksen ajankohtaisselonteossa todetaan, että Suomi pitää tärkeänä tiivistä vuoropuhelua ydinasepolitiikasta läheisten liittolaistemme kanssa ja että Suomi on valmis tarkastelemaan uusia yhteistyömuotoja ydinasepolitiikassa. Hallitus jättää kuitenkin kertomatta, mitä nämä ydinasepolitiikan uudet yhteistyömuodot voisivat olla. Minäpä kerron. Kun puolustusministeri Antti Häkkänen jo ydinenergialain lähetekeskustelussa viime viikolla viittasi kaksikäyttöisiin F-35-hävittäjiin, niin ei tarvitse olla ruudinkeksijä ymmärtääkseen, että jatkossa Suomi mahdollisesti osallistuu sotilasliitto Naton niin sanottuun ydinaseiden jakopolitiikkaan. Ennen puolustusministeri Häkkästä vain yksi suomalaispoliitikko on väläyttänyt Suomen mahdollista osallistumista ydinaseiden jakopolitiikkaan, ja se oli pääministeri Sanna Marin vuoden 2022 huhtikuussa, jolloin Suomen Nato-jäsenyysprosessi oli jo alkanut. Mistä on kysymys? Jos Suomi todellakin tekee päätöksen osallistumisesta Naton ydinaseiden jakopolitiikkaan, se tarkoittaa, että jossakin vaiheessa Suomi muuttaa aiempaa tilaustaan F-35-hävittäjistä ja päättää Britannian tapaan tilata osan koneita, jotka soveltuvat myös ydinaseiden kuljetukseen ja käyttöön eivätkä siis vain konventionaalisten aseiden käyttöön. Britannia teki uuden tilauspäätöksensä viime kesänä ja muutti aikaisempaa tilaustaan. Suomalainen media on tosin pääosin vaiennut Britannian päätöksestä tilata 12 kappaletta myös ydinaseiden kuljetukseen ja käyttöön soveltuvaa hävittäjää. Suomen alkuperäisessä tilauksessa kyse oli F-35A-koneista, jotka eivät ole niin sanottuja kaksikäyttökoneita. Ydinaseiden jakopolitiikkaan osallistuminen tarkoittaisi, että osa tilattavista koneista olisi F-35AS-hävittäjiä, joiden käyttöön myös koulutettaisiin osa suomalaisista hävittäjälentäjistä. Näinhän on tehty niissä viidessä eurooppalaisessa maassa, joihin Yhdysvallat on sijoittanut taktisia ydinaseitaan, ja Britanniasta on siis tulossa kuudes eurooppalainen maa, joka näin tekee. Kyse on siis Yhdysvaltain taktisista ydinaseista, joiden kuljetus ja käyttö tapahtuu näiden maiden omilla amerikkalaisvalmisteisilla hävittäjillä ja tehtävään erikseen koulutettujen näiden maiden omien hävittäjälentäjien voimin. Meidän olisi hyvä kuulla täällä eduskunnassa erityisesti puolustusministeri Häkkäseltä, joka siis valitettavasti ei ole täällä paikalla, suunnitteleeko myös Suomen hallitus ydinaseiden kuljetukseen ja käyttöön soveltuvien hävittäjien hankkimista ja aikooko Suomi kouluttaa osan suomalaisista hävittäjälentäjistä ydinaseiden kuljetukseen ja käyttöön. Kysyin ulkoministeri Valtoselta tätä aiemmassa keskustelussa, mutta hän ei vastannut. Myös SDP:n puheenjohtaja, edustaja Antti Lindtman on useampaan kertaan viitannut kaksikäyttöisiin hävittäjiin ja pohtinut myöskin sitä, missä järjestyksessä tällaisten koneiden hankintaa koskeva päätös voisi Suomessa syntyä. Olisi tärkeää kuulla myös todennäköisen tulevan pääministerin, edustaja Lindtmanin kanta, mitä mieltä hän on Suomen osallistumisesta Naton ydinaseiden jakopolitiikkaan ja mahdollisten kaksikäyttöhävittäjien hankintaan, johon puolueen edellinen puheenjohtaja ollessaan pääministerinä viittasi jo vuonna 22. Puhemies! Hallitus sanoo ajankohtaisselonteossaan, että Suomi ei aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhanaikana. Selvällä suomen kielellä hallituksen ilmoitus tarkoittaa sitä, että Suomi sallii ydinaseiden sijoittamisen Suomen alueelle sodan aikana ja ilmeisesti myös olosuhteissa, joita voi luonnehtia ei-rauhantilaksi mutta ei vielä sodaksi. Lainsäädännössä on nykyisin runsaasti termejä, joilla kuvataan erilaisia kriisitilanteita, poikkeustilaa, puolustustilaa, hybridiuhkia, alueloukkauksia, aseellista hyökkäystä tai sotaa tai näiden uhkaa tai jälkitilaa. Tämä ydinasekiellon rajaaminen rauhanaikaan jättää tarkoituksella täsmentämättä koko tämän rajankäynnin sodan ja rauhan välillä. Puhemies! Kun eduskunta kävi lähetekeskustelun ydinasekiellon poistamisesta nykyisestä ydinenergialaista viime viikolla, pidin tärkeänä, että lainmuutosta nyt vastustavat sosiaalidemokraatit ja vihreät ilmoittaisivat, ovatko he valmiita ensi vuoden eduskuntavaalien jälkeen palauttamaan takaisin lakiin siellä nyt olevat rajoitukset ydinaseille, jos ne siis nyt kumotaan. Sama koskee tietenkin myös omaa puoluettani vasemmistoliittoa. Jos puolueet eivät nyt ole valmiit sitoutumaan ydinaserajoitteiden palauttamiseen, osoittaako se täällä pidettyjen ydinaseita vastustavien puheiden olevan vain sanahelinää? Puhemies! Ydinaseet ovat Suomen kohtalonkysymys, eikä keskustelu niistä saisi olla mikään vaalitaktinen väline ainakaan. Puolueiden olisi rehellisesti asetettava kysymys kansanvallan testiin tulevissa eduskuntavaaleissa. — Kiitos.