Arvoisa rouva puhemies! Suomen ilmastopolitiikkaa ei voida tarkastella irrallaan nykytilanteesta. Ilmastonmuutoksen hillintä on tärkeä ja välttämätön tavoite, mutta samalla vastassamme ovat muut yhtä aikaa vaikuttavat haasteet: turvallisuustilanne Euroopassa, väestön ikääntyminen, heikkenevä huoltosuhde ja talouden kantokyky. Pienenä ja viennistä riippuvaisena maana meidän on huolehdittava kansalaisten arjesta: siitä, että on ruokaa ja lämpöä ja liikenne toimii. Ilman taloudellista kestävyyttä ei synny kestäviä ilmastoratkaisuja. Ilmastopolitiikan on oltava toteutettavissa, ja sen seuraukset eivät voi kaatua kohtuuttomasti ihmisten tai yksittäisten toimialojen harteille. Hallituksen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma edustaa maltillista ja pragmaattista linjaa. Se pyrkii ohjaamaan päästöt parempaan suuntaan keinoilla, jotka voivat toteutua tiukassa taloustilanteessa. Realistinen suunnitelma on kestävämpi lähtökohta kuin lupaukset, jotka eivät toimi käytännössä. Liikenne on taakanjakosektorin suurin yksittäinen päästölähde, ja tavoitetasolle on vielä matkaa. Teknologinen kehitys, kuten sähköautojen nopea yleistyminen, muuttaa liikennesektoria tällä hetkellä poliittisia päätöksiä nopeammin. Tilanne Lähi-idässä on jo nostanut polttonesteiden hintaa. Liikennepäästöihin vaikutetaan esimerkiksi kehittämällä joukkoliikennettä. Arvoisa rouva puhemies! Kristillisdemokraatit painottavat, että päätösten on huomioitava Suomen erityisolosuhteet: pitkät etäisyydet, harva asutus ja suomalaisten arjen tarpeet. Suomen geopoliittinen tilanne pitkälti Itämereltä tulevien kuljetusketjujen varassa on tärkeä huoltovarmuuskysymys. Rakentamisessa ja rakennusten lämmitysratkaisuissa on jo nähtävissä merkittävää edistystä. Päästöt ovat vähentyneet öljylämmityksestä luopumisen ja parantuneen energiatehokkuuden ansiosta. Lämmitysmuotojen muutokset tukevat ilmastotavoitteiden edistämistä hyvin konkreettisesti. Ympäristövaliokunta on kiinnittänyt huomiota ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän päällekkäisyyksiin ja aikataulutuksiin. Voisikin olla aiheellista selvittää, miten ne jatkossa kytkeytyisivät tiiviimmin hallitusohjelmaan ja julkisen talouden suunnitteluun. Valiokunnan mietinnön keinot, kuten turvemaiden kosteikkoratkaisut, metsittäminen sekä biomassan käsittelyn kehittäminen, on kyettävä tasapainottamaan Suomen energiaomavaraisuuden kanssa. Turve on edelleen tärkeä huoltovarmuuskysymys energiantuonnin häiriöitä ja kylmiä talvikuukausia varten. Myös biokaasutuotannon merkitys nousee, sillä se tukee ilmastotavoitteita, energiahuoltovarmuutta ja maatilojen kannattavuutta. Suomalainen maatalous on erityisasemassa, sillä sen on varmistettava ruuan tuotanto ja huoltovarmuus. Päästöjen vähentäminen on tällä sektorilla haastavampaa, ja täysin päästötön ruuantuotanto ei ole realistista. Oikein kohdennetut toimet voivat kuitenkin vahvistaa sekä huoltovarmuutta että ilmastotoimia. Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä, että olemme jatkossakin ruuantuotannossamme omavaraisia. Nurmipohjainen lihan- ja maidontuotanto on vastuullinen ja resurssiviisas tapa tuottaa ruokaa täällä lyhyen kasvukauden Pohjolassa. Ilmatieteen laitos on tutkinut sitä, miten suomalaiset pellot voivat toimia tehokkaammin hiilinieluina. Myös kasviproteiinien laajempaa hyödyntämistä suomalaisessa ruokaomavaraisuudessa tulee selvittää tarkemmin. Lopuksi, arvoisa rouva puhemies: Ilmastonmuutoksen hillintä on pitkä tie, eikä maailma valmistu meidän aikanamme. Työtä on jatkettava hallituskausien yli. Tämä onnistuu parhaiten, kun ilmastopolitiikka huomioi myös talouden realiteetit, kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden sekä tavallisten suomalaisten arjen koko maa mukana pitäen. — Kiitos.