Arvoisa rouva puhemies! Täällä on tämän keskustelun aikana useissa puheenvuoroissa kritisoitu ja jopa tuomittu maamme nykyinen eläintuotantoon perustuva maatalous ja ruuantuotanto sekä eloperäisten maiden, etenkin turvemaiden, käyttö ruuan tuottamiseen. Samalla jopa samat edustajat ovat kuitenkin kertoneet kannattavansa kotimaisen ruuantuotannon huoltovarmuuden varmistamista. Arvon kollegat, tuo edellä kerrottu yhtälö ei toimi. Jos kotieläintuotanto ja eloperäisten maiden viljely lopetetaan, samalla voidaan lopettaa myös puheet kotimaisen ruuantuotannon huoltovarmuudesta huolehtimisesta. Luonnonolosuhteistamme johtuen suhteellinen tuotannollinen tehokkuutemme ja turvamme on nurmentuotannossa ja nurmen käyttämisessä märehtijöiden rehuksi. Nurmi on myös erittäin tehokas hiilen sitoja maaperään, kuten uusimmatkin tutkimukset osoittavat. Arvoisa puhemies! Minä kannatan kaikkea kotimaista ruuantuotantoa, myös kasvipohjaista tuotantoa, josta täällä on paljon puhuttu, mutta mahdollinen siirtymä eläinperäisestä sekaruokavaliosta kasviperäiseen tapahtuu tuotannossakin sitten, kun tai jos kuluttajien kulutustottumukset näin muuttuvat. Suomalaisten ruuan huoltovarmuus nojaa kotieläintuotantoon. Myös kasviperäisen ruuan tuottaminen tarvitsee parikseen kotieläimet. Näin siksikin, että vaikka minäkin tänä keväänä taas kylvän esimerkiksi kauraa ja valkuaiskasveja, niin kovasta yrityksestä ja hyvistä aikomuksista huolimatta saatan joutua syksyllä toteamaan, ettei satoni täytä ihmisten elintarvikekäytölle asetettuja tiukkoja kriteerejä, vaan kaurat tai varsinkin valkuaiskasvit päätyvät eläinten rehuksi. Ja ellen tietäisi tätä mahdollisuutta vaihtoehtoiseen käyttöön jo nyt, niin en uskaltaisi kylvää etenkään valkuaiskasveja siinä määrin kuin tänä keväänä nyt suunnittelen tekeväni, ja valkuaistuotannon kasvattamisellehan meillä olisi erittäin suuri tarve tässä maassa. Näin ollen tämän vaihtoehtoisen käytön mahdollisuuden olemassaolon tietäminen ja sen tärkeys vain korostuu koko ajan, kun säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät myös täällä meidän maassamme. Joten kannustan arvon kollegoja puhumaan kotimaisen ruuantuotannon kehittämisestä, maataloustuotannon kehittämisestä ja kehittymisestä, enemmän sekä—että-pohjalta kuin tänään täällä salissa esillä olleen joko—tai-mallin pohjalta.