Arvoisa puhemies! Tänään palautekeskustelussa oleva keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma keskittyy erityisesti taakanjakosektorin ilmastotyöhön. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat liikenteen, maatalouden ja rakennusten erillislämmityksen päästöt. Näillä sektoreilla tehtävät ratkaisut ovat keskeisiä Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa tulevina vuosina. Kokoomus seisoo edelleen vahvasti ilmastolain mukaisen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen takana. Suomi on jo saavuttanut merkittäviä tuloksia ilmastotyössä useilla eri sektoreilla. Erityisen vahvaa kehitys on ollut päästökauppasektorilla, eli energiantuotannossa ja suurteollisuudessa, jossa päästöt ovat vähentyneet nopeasti. Tämä osoittaa selvästi, että markkinaehtoiset ratkaisut, kuten EU:n päästökauppa, voivat tarjota tehokkaita ja kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen. Arvoisa puhemies! Energiapolitiikka ja ilmastopolitiikka kulkevat käsi kädessä. Ja, arvoisa puhemies, voidaan sanoa, että Suomi on onnistunut energiapolitiikassaan hyvin. Vuonna 2025 Suomessa tuotetusta sähköstä jo noin 95 prosenttia oli fossiilivapaata, samalla kun sähkön hinta oli Euroopan edullisimpia. Tämä on seurausta pitkäjänteisestä energiapolitiikasta ja ennen kaikkea ydinvoiman vahvasta asemasta suomalaisessa energiantuotannossa. On myönteistä, että ydinvoiman merkitys tunnustetaan nykyisin laajasti yli puoluerajojen. Ydinvoima tarjoaa vakaata perustuotantoa, joka mahdollistaa myös uusiutuvan energian tehokkaan hyödyntämisen. Kokoomus haluaa lisätä ydinvoimaa Suomessa, minkä vuoksi ydinenergialakia uudistetaan erityisesti pienydinvoiman rakentamisen helpottamiseksi. Me kokoomuslaiset katsomme myös, että ydinvoiman rinnalle tarvitaan lisää tuuli- ja aurinkovoimaa. Toimitusvarma, puhdas ja edullinen sähköntuotanto luo samalla edellytyksiä uusille teknologioille ja teollisuudenaloille, kuten hiilidioksidin talteenotolle, vetytaloudelle ja hiilivapaalle terästuotannolle sekä datataloudelle. Näillä ratkaisuilla voi olla merkittävä rooli sekä päästövähennyksissä että uusien investointien ja työpaikkojen syntymisessä Suomeen. Energiapoliittisessa keskustelussa on tärkeää muistaa, että vaikka esimerkiksi datakeskukset kuluttavat paljon sähköä, ne myös luovat edellytyksiä uudelle puhtaalle sähköntuotannolle. Arvoisa puhemies! Suomi etenee myös taakanjakosektorilla kohti asetettuja päästövähennystavoitteita. Nykykehityksen perusteella tavoitteiden saavuttaminen näyttää mahdolliselta, kun esimerkiksi liikenteen sähköistyminen tulee vähentämään päästöjä merkittävästi tulevina vuosina. Se toimii samalla hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka teknologinen kehitys vähentää päästöjä ja samalla pienentää energiakustannuksia. Hallitus ei myöskään ole ollut passiivinen ilmastopolitiikassa, vaikka oppositio näin väittää. Taakanjakosektorilla on tehty uusia päästövähennyksiä tukevia päätöksiä: ajoneuvokantaa uudistetaan romutuspalkkioiden avulla, biokaasun tuotantoa ja ravinteiden kierrätystä tuetaan sekä metsitystukea laajennetaan. Lisäksi teollisuus- ja energiapolitiikassa panostetaan voimakkaasti puhtaan siirtymän ratkaisuihin. Esimerkiksi hiilidioksidin talteenottoon suunnataan lähes 100 miljoonan euron investointituet, ja puhtaan siirtymän investointien verohyvityksillä vahvistetaan puhtaan energian kysyntää ja tarjontaa. Arvoisa puhemies! Suurimmat ilmastopolitiikan haasteet Suomessa, kuten itse asiassa monissa muissakin EU-maissa, liittyvät kuitenkin maankäyttösektoriin ja erityisesti metsien hiilinielujen kehitykseen. Aiemmat hiilineutraalius- ja hiilinielutavoitteet perustuivat sen ajan laskentamalleihin ja mittaustietoihin, mutta tilanne ja käytettävissä oleva tieto ovat sittemmin muuttuneet. Tämän vuoksi hallitus on rahoittanut Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistä tutkimushanketta, jonka tavoitteena on parantaa hiilinielujen tilannekuvaa ja vahvistaa päätöksenteon tietopohjaa. Päätöksenteossa tarvitaan ajantasaisen tiedon lisäksi realismia ja tavoitteita, jotka ovat aidosti saavutettavissa. Samalla on tärkeää muistaa, että suomalaisen bio- ja metsätalouden kilpailukyky sekä työllisyysvaikutukset perustuvat puuraaka-aineen riittävään saatavuuteen. Kokoomus ei pidä hakkuiden rajoittamista taloudellisesti kestävänä eikä oikeudenmukaisena ratkaisuna Suomen ilmastopolitiikan haasteisiin. Arvoisa puhemies! Suomen päästökehitys etenee kokonaisuutena oikeaan suuntaan kohti ilmastotavoitteita, vaikka lisätoimia edelleen tarvitaan. Hiilinieluihin liittyy edelleen epävarmuuksia, mutta niitä ei ratkaista arvailulla vaan paremmalla ja luotettavammalla tiedolla. Kun päätöksenteon perustana on vahva tietopohja, voidaan tehdä oikeasuhtaisia ja järkeviä poliittisia ratkaisuja. Realistinen mutta samalla kunnianhimoinen ilmastopolitiikka palvelee sekä ympäristöä että Suomen talouden tulevaisuutta. — Kiitos.