Arvoisa puhemies, ärade talman! Ilmastonmuutoksen torjunta on meidän suurin yhteinen tavoitteemme erityisesti lapsiamme ja jälkipolvia ajatellen. Suomen on oltava edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Meidän ei tule heikentää kilpailukykyämme tai tehdä ratkaisuja, jotka ajavat kansalaisia ahtaalle. Sen sijaan meidän tulee kannustaa ilmasto- ja ympäristöystävällisiin ratkaisuihin ja tehdä siitä vientituote. Vain toimivan talouden avulla voimme luoda kestävää ilmastopolitiikkaa. Tarvitsemme talouskasvua ja menestyviä yrityksiä. Tarvitsemme investointeja ja tarvitsemme innovaatioita. Parhaita ratkaisuja saamme, kun luomme yrityksille kannattavan toimintaympäristön. Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomessa on satojatuhansia metsänomistajia, ja totta kai he osaavat pitää omaisuudestaan huolta parhaalla mahdollisella tavalla, ja sekin on ilmastoteko. Keskustelu metsien hiilinieluista on mennyt väärään suuntaan. Miten nielut voivat yhtäkkiä muuttua päästäjiksi? Koko ajan tulee uusia laskelmia. Mihin niistä voi luottaa? Esimerkiksi ojittamattomia soita meillä on neljä miljoonaa hehtaaria, mutta niitä ei lasketa nieluiksi. Miksi? Nämä nielut vastaavat meidän kaikkien henkilöautojen päästöjä. Kaikissa päätöksissä pitää ottaa huomioon myös niiden vaikutus talouteen, työllisyyteen, yrityksiin ja kotitalouksiin. On tehtävä pitkäaikaista politiikkaa ja päätöksiä, joihin ihmiset ja yritykset voivat luottaa. Oma lukunsa on kantaverkkoa ylläpitävä Fingrid, minkä merkitykseen on herätty aivan liian myöhään. Länsirannikolle rakennettiin paljon uutta tuulivoimaa, kun yhtäkkiä tajuttiin, ettei Fingridin kantaverkko pysy perässä. Suunnitelmissa on tuplata sähköntuotanto, ja Fingridin kantaverkko tarvitsee monen miljardin investoinnit. Siitä huolimatta Fingrid on jakanut samaan aikaan avokätisesti miljardiosingot omistajilleen, kuten pankeille ja vakuutusyhtiöille. Onko tässä sähköntuotannossa pitkän tähtäimen suunnitelma hallussa kenelläkään? Arvoisa puhemies, ärade talman! Ei voi olla niin, että suomalaiset kuluttajat, veronmaksajat ja yrittäjät maksavat päättäjien virheet. Ei voi olla niin, että meidän sähköntuotantomme ja hinnat ovat kiinni siitä, tuuleeko täällä vai paistaako aurinko. Tuulivoimaloiden teoreettinen teho alkaa olla merkittävä, mutta niiden ongelma on se, että tyynellä tehot putoavat. Sähköverkko tarvitsee jatkuvasti tasaisen tehon. Tarvitaan säätövoimaa niin, että sähköverkon teho pysyy tasaisena. Tuulivoiman ongelma on se, että laskennallinen teho on aivan muuta kuin todellinen. Ja sähköverkko tarvitsee tasaisen tehon. Joka tapauksessa olemme rakentaneet itsellemme vuosien epävarmuuden, jonka maksavat sähkölaskuissaan suomalaiset kuluttajat ja yrittäjät. Arvoisa puhemies, ärade talman! Sitten on nämä datakeskukset, jotka ovat todellisia sähkösyöppöjä. Ne työllistävät rakennusvaiheessa, mutta valmiina hyvin vähän. Ja sähkö on datakeskuksille erittäin edullista, ja suomalaiset veronmaksajat maksavat, maksavat sekä sähkölaskuissa että veroina. Suomi tarvitsee totta kai investointeja, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Sama kysymys kuin sähköntuotannossa, eli onko datakeskusten kokonaisuus kenelläkään hallussa? Datakeskukset pitäisi lupien yhteydessä velvoittaa rakentamaan itselleen saman verran varavoimaa kuin tarvitsevat tehoa. Datakeskuksista puhutaan miljardien investointeina, mutta osaako kukaan sanoa, mikä osuus siitä jää Suomeen? No, ei kauhean suuri. Arvoisa puhemies, ärade talman! Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei voi jälkipolvien tulevaisuuden kannalta aliarvioida. Yksittäinen ihminen ja myös Suomi voi johtaa esimerkillään. — Kiitos.