Arvoisa puhemies! Suomen perustuslaki turvaa jokaiselle vahvan yksityiselämän suojan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että koti on suojattu ja viestintä — puhelut, viestit ja muu yhteydenpito — on lähtökohtaisesti loukkaamatonta. Viranomaiset eivät voi puuttua niihin oikeuksiin ilman tarkkaa ja laissa säädettyä perustetta. Viime vuosina toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut: vakava ja järjestäytynyt rikollisuus on kehittynyt, ja samalla myös kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvat uhat ovat kärjistyneet. Tällaisiin vakavampiin uhkiin on pystyttävä reagoimaan ennalta. Tänään käsittelyssä oleva hallituksen esitys koskee perustuslain 10 §:n muuttamista. Kyse on siitä, että lakiin lisätään mahdollisuus rajoittaa kotirauhan suojaa ja luottamuksellisen viestin salaisuutta välttämättömissä tilanteissa, jotta viranomaiset voivat hankkia tietoa vakavasta rikollisuudesta ja kansallista turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta. Arvoisa puhemies! Nykytilanteessa perustuslain suoja on hyvin tiukka. Se on oikeusvaltion kannalta tärkeä, mutta samalla se tarkoittaa, että viranomaiset voivat monessa tapauksessa puuttua tilanteisiin vasta siinä vaiheessa, kun rikos on jo tapahtunut tai uhka on jo konkretisoitunut. Käytännössä tämä näkyy erityisesti rikostiedustelussa. Jos viranomaisilla ei ole riittäviä keinoja hankkia tietoa ennakolta vakaviin rikoksiin tai turvallisuusuhkiin, puuttuminen vaikeutuu. Esityksen taustalla onkin tarve mahdollistaa se, että kaikkein vakavimpiin uhkiin voidaan puuttua ajoissa, ei vasta jälkikäteen. Tässä esityksessä ratkaisu on selkeä. Perustuslakiin lisätään mahdollisuus säätää lailla sellaisista tiedonhankintakeinoista, jotka ulottuvat myös kotirauhan piiriin tai viestinnän suojaan, kun kyse on vakavasta rikollisuudesta tai kansallista turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta. Lisäksi mahdollistetaan tiedon hankkiminen sotilaallisesta toiminnasta tai muusta vastaavasta toiminnasta, joka voi vakavasti uhata yhteiskuntaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että viranomaisille annetaan mahdollisuus toimia ennakoivammin. Kyse ei ole siitä, että valvontaa lisättäisiin yleisesti, vaan siitä, että kaikkein vakavimmissa tilanteissa on olemassa keinot toimia ajoissa. On tärkeää korostaa, että tämä esitys ei poista perusoikeuksien suojaa. Päinvastoin, lähtökohtana on edelleen se, että yksityiselämän suoja on vahva ja siihen puuttuminen on poikkeus. Esityksessä korostetaankin välttämättömyyttä, tarkkarajaisuutta ja sitä, että kaikista toimivaltuuksista säädetään lailla. Lisäksi toimintaan liittyy valvontaa ja oikeusturvaa, jotta varmistetaan, että keinoja käytetään vain silloin, kun siihen oikeasti on peruste. Arvoisa puhemies! Kysymys ei ole siitä, valitsemmeko turvallisuuden tai perusoikeudet. Kysymys on siitä, pystymmekö turvaamaan molemmat samanaikaisesti. Jos viranomaisilla ei ole keinoja toimia ajoissa, jäävät vakavimmat uhat liian helposti torjumatta. Jos taas toimivaltuudet eivät ole tarkkarajaisia, vaarantuu se luottamus, johon oikeusvaltio rakentuu. Siksi ratkaisu on tasapainoinen: annetaan viranomaisille tarvittavat keinot kaikkein vakavimpiin tilanteisiin, mutta rajataan niiden käyttö tiukasti lakiin ja valvontaan. — Kiitos. [Heikki Vestman: Erinomainen puhe!]