Arvoisa puhemies! Totisesti pienen Suomen vahvuus on mahdollisimman laaja yhtenäisyys ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Sen eteen teemme jatkuvasti töitä, mutta samaan hengenvetoon on sanottava, että pienen Suomen on tässä turvallisuusympäristössä kaikin keinoin vahvistettava omaa turvallisuuttaan ja puolustustaan. Siihen liittyy tämä lakiesitys. Edustaja Lindtman, olemme hyvin tarkkaan kuunnelleet SDP:n esitykset muutoksiksi, mutta ne muutokset heikentävät Suomen puolustuskykyä ja Naton yhteistä ennaltaehkäisevää pelotetta. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Sen takia emme ole niihin voineet suostua. Mitä tulee kaksikäyttökoneisiin, niin tämä laki ei liity kaksikäyttökoneisiin. [Antti Lindtman: Mutta onko se mahdollista?] — Se on nykyisen lainkin mukaan mahdollista, kaksikäyttökoneisiin liittyvät ratkaisut. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei ole!] — Niihin palataan turvatiloissa, kuten olen aiemminkin sanonut. Ja miksi kesti kolme vuotta? Suomi pääsi mukaan Naton ydinasepolitiikkaan vasta täysjäsenyyden myötä. Samassa yhteydessä Nato on alkanut kehittämään ydinasepolitiikkaansa aivan uudella tavalla vastaamaan toimintaympäristön uhkia. Sen takia olemme nyt tiiviin perehtymisen, Naton kanssa tehdyn dialogin kautta ja Puolustusvoimien suositukseen perustuen — huom. ei ole ideologinen asia, kuten täällä hyvin erikoisesti on väitetty — jotta Suomen puolustus maksimoidaan, on päädytty esittämään, että nämä rajoitukset pitää poistaa, jotta suomalaiset saavat mahdollisimman suuren ennaltaehkäisevän suojan naapurin sotilaallista aggressiota vastaan. Siitä tässä on kyse, ei ideologisista hankkeista, ainakaan hallituspuolueille ei ole kyse ideologisista hankkeista. Kaikki asialliset argumentit on käyty läpi. Kahdeksan viikkoa on nyt siitä, kun tämä lakiesitys on ollut julki. Sitä ennen viikon verran käytiin parlamentaarisesti tätä läpi. Valitettavasti se vuoti aika nopeasti julkisuuteen, ja tiesimme siinä vaiheessa, että kun tämä asia vuotaa julki, valtionjohdolla pitää olla itsellään kanta, koska Venäjä aloittaa myös vaikuttamaan asiaan. Eli emme voi käynnistää lainvalmisteluhanketta, jos meillä olisi kanta, että lainvalmisteluhanketta ei tarvita. Totta kai hallituksella piti olla perusteellinen kanta, onko välttämätöntä suomalaisten suojaamiseksi tehdä tällainen lainsäädäntöhanke. Heti kun se ilmoitettiin parlamentaarisesti kaikille puolueille [Timo Harakka: Ei se ole parlamentarismia!] ja käytiin tästä palaverit, että hallituksella on tällainen kanta, niin se meni julkiseksi. Siinä vaiheessa jouduimme myös itse perustelemaan julkisesti tätä. Kannan vastuun prosessin johtamisesta, mutta tämä oli pienin paha. Piti olla kanta pohjalla, jotta käytännössä voidaan osoittaa, että valtiolla on mietitty kanta tähän asiaan. Eihän muuten koko hanketta olisi käynnistettykään. [Inka Hopsun välihuuto] Mitä tulee tähän vasemmistoliiton ja vihreidenkin esittämään, että nyt jotenkin Suomen uhkaympäristö muuttuu, kun lait eivät enää ole tässä jotenkin rajoitteina, niin otetaan nyt esimerkki, miten Venäjä on toiminut naapureitaan kohtaan: Lait eivät ole mikään rajoite Venäjän sotilaalliselle uhalle. Tällä pyritään pikemminkin vahvistamaan Suomen ja liittokunnan turvallisuutta. Se lisää suomalaisten turvallisuutta, ja tämä ajattelu on jaettu liittokunnassa Natossa myös sosiaalidemokraattisten puolueiden toimesta: mitä vahvempi Nato on, sitä paremmin Nato-alueiden maiden kansalaiset ovat suojattuina, ei toisinpäin. Mitä tulee päätöksentekoon, niin olen tästä ja koko Nato on eri mieltä Kimmo Kiljusen kanssa. [Kimmo Kiljunen: Missä mielessä?] Päätöksenteko tehdään Naton ydinpelotteesta konsensuksella. [Kimmo Kiljunen: Asekäytöstä puhutaan!] Toki ydinasevaltioilla on sen jälkeen oma päätösvalta, mutta Natossa ydinaseoperaatiot eivät käynnisty, jos ei ole konsensuspäätöstä. Tämä on avattu moneen kertaan lukuisissa turvatilabriiffeissä kaikille kansanedustajille viimeisten kahden kuukauden aikana. Tästä ei pitäisi olla minkäännäköistä epäselvyyttä enää tässä vaiheessa. [Kimmo Kiljunen: Niinistö oli toista mieltä!] — En tiedä, mitä on Niinistö lausunut, mutta näin tämä asia menee Natossa. [Puhemies koputtaa] Rajoitteen asettaminen UTP-selonteossa — miksi ei lakiin voi kirjoittaa? Tässä ydinkysymys on se, että suomalainen lainsäädäntötapa määrittää pilkuntarkkaan kaikki eri tilanteet, toimivaltuudet, kaikki muut ja ydinasepolitiikasta ei haluta kertoa naapurille ihan kaikkea. [Antti Lindtman: Kerrotaan siinä selonteossa!]