Arvoisa puhemies! Puhun tässä neljän erilaisen oppijan äitinä, joitten koulutiellä todella oli yhtä ja toista mutkaa ja kuoppaa. Tämä lakiesitys tukee sitä tietoa, jonka sain, kun lapseni olivat pieniä ja kun lastenneurologi sanoi minulle äitinä, että sinulla on yksi ainoa tehtävä, ja se on se, että et anna minkään nujertaa lasten itsetuntoa. Jokainen lapsi haluaa olla hyvä, hän haluaa onnistua, hän haluaa saada kiitosta suorituksestaan, ja tämä on mahdollista vain, jos hän pystyy suoriutumaan koulussa niistä tehtävistä, jotka hänellä on edessä. Jos hän pääsee alta riman hyvää hyvyyttä ajattelevan opettajan käsistä, hän tulee toistuvasti olemaan tilanteessa, jossa hän pettyy, epäonnistuu eikä oikein tiedä, miten pääsee eteenpäin. Tämän takia on ihan ensiarvoisen tärkeätä, että me taataan se, että jokainen lapsi saa ensinnäkin tukea ja sellaista opetusta, että hän pystyy suoriutumaan, mutta myös, että tarkistamme ja varmistamme, että hänellä on ne edellytykset, että kun hän siirtyy seuraavalle tasolle, niin hän voi saada sitä kiitosta ja tuntea sitä onnistumista, koska näin me pidämme huolta hänen itsetunnostaan, ja sillä lailla me kasvatetaan meille korkeakoulutettuja opiskelijoita, työssä pärjääviä ihmisiä, joilla on vahva osaaminen ja myös se elämässä pärjääminen. Tämä on erittäin hyvä lakiesitys, jota kannatan, ja olen ilolla mukana tässä sivistysvaliokunnan työssä. — Kiitos. [Jaana Strandman: Erittäin hyvä puheenvuoro!]