Arvoisa puhemies, ärade talman! Hallitus esittää eduskunnalle säädettäväksi lain perusopetuslain muuttamisesta. Kyseessä on hallitusohjelman mukainen osaamistakuu. Taustalla on jo pitkään laskussa ollut oppimistulosten kehitys perustaidoissa, etenkin lukutaidossa. Oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet, ja heikon osaamisen oppilaiden määrä on kasvanut. Osalla perusopetuksen päättävistä oppilaista ei ole riittävää osaamista toisen asteen opinnoissa pärjäämiseen. Samanaikaisesti kun oppilaiden oppimistulosten arvioinneissa osoittaman osaamisen taso on laskenut, kouluissa annetuissa arvosanoissa on tapahtunut inflaatiota eli hyviä arvosanoja on saattanut saada heikommalla osaamisella. Lisäksi oppimistulosarviointien perusteella samalla osaamistasolla olevat oppilaat voivat eri kouluissa saada erilaisia arvosanoja. Tutkimustiedon perusteella opettajat kokevat nykyisen opetussuunnitelman tavoitteet ja arviointikriteerit tulkinnallisiksi, eivätkä ne toimi riittävän selkeästi osaamisen arvioinnin perustana. Opetussuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita ja arvioinnin kriteereitä on realistisen arvioinnin toteuttamiseksi liikaa. Tutkimus ja arvioinnit suosittelevat, että erityisesti hylätyn ja hyväksytyn arvosanan rajanvetoa tulee tarkentaa ja kansallisesti tulisi määritellä vähimmäisosaaminen ja sen arviointi. Perusopetuslakiin ollaan ehdottamassa muutosta, jonka tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti mahdollistaa se, että perusopetuksessa on kansallisesti yhtenäiset oppilaiden arviointiin ja opinnoissa etenemiseen liittyvät säännökset, joiden myötä voidaan varmistaa perustaidot, kuten luku‑, kirjoitus‑ ja laskutaito, jokaiselle. Osaamistakuulla tähdätään siihen, että perusopetuksessa on selkeät kansalliset tavoitteet osaamiselle ja osaamisen arviointi perustuu yhtenäisiin kriteereihin. Lisäksi määritellään kansallisesti vähimmäisosaaminen, joka on edellytyksenä vuosiluokalta toiselle siirtymiselle. Esityksessä säädetään myös kansallisesti yhtenäisistä periaatteista vuosiluokalta toiselle etenemisestä sekä todistuksista. Luokalta siirtymisen ja luokalle jättämisen periaatteet tarkentuvat, sillä oppilas voisi edetä seuraavalle vuosiluokalle vain saavutettuaan vähimmäisosaamisen tavoitteet. Oppilas voisi jäädä luokalle, mikäli hän ei ole tukitoimista huolimatta saavuttanut hyväksytysti vuosiluokan tavoitteita yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Esitys korostaa oppimisen ja koulunkäynnin tuen ensisijaisuutta, eli oppilaan tulee saada hänen tuen tarpeisiinsa vastaavia tukitoimia ennen kuin luokalle jättämistä harkitaan. Esitys vahvistaa oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin yhdenvertaisuutta paitsi arviointia myös opetussuunnitelman tavoitteiden ja arviointikriteerien täsmentämisellä. Esitys säilyttää oppilaan arviointia koskevan toteutuksen ja päättämisen opettajalla. Opetussuunnitelman tavoitteita, sisältöjä ja vähimmäisosaamisen tasoa kuitenkin selkeytetään ja tämän myötä helpotetaan arvioinnin toteutumista olennaisesti. Esitys ei muodosta uusia velvoitteita opetuksen järjestäjille vaan täsmentää ja selkiyttää voimassa olevaa normiperustaa. Tämän myötä esityksen on arvioitu olevan kustannusneutraali. Lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain siten, että 1.8.2027 voimaan tulisivat opetussuunnitelman perusteiden antamista koskevat valtuudet sekä asetuksenantovaltuudet. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet uudistettaisiin lain mukaisesti siten, että oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä muutetaan. Opetussuunnitelmien perusteet annettaisiin viimeistään 31.10.27 ja näin varattaisiin riittävästi aikaa paikallisen opetussuunnitelman päivitysten valmistelemiseen. Opetuksen järjestäjät päivittäisivät kansallisten linjausten pohjalta paikalliset opetussuunnitelmat, ja ne otettaisiin käyttöön 1.8.2028, jolloin myös oppilaan arviointia koskevat säännökset ehdotetaan tulemaan voimaan. Opetussuunnitelman perusteet valmistellaan mahdollisimman yksiselitteisesti siten, että paikallisen opetussuunnitelmatyön määrä olisi kohtuullinen. — Kiitoksia.
Anders Adlercreutz
RKPUudenmaan vaalipiiri