Arvoisa rouva puhemies! Aluekehittämisen peruskysymys on, kuka tuntee alueen tarpeet parhaiten ja kenellä tulee olla valta kehittää alueiden tulevaisuutta. Meille, keskustalle, asia on varsin selvä: demokraattisesti johdetuilla sekä paikalliseen asiantuntemukseen ja kumppanuuteen nojautuvilla maakunnilla, ei ministereiden virkamieskoneistolla täällä Helsingissä. Valitettavasti tänne Helsingin suuntaan Suomen hallitus on tätä kehittämistä nyt ajamassa. Tätä kyllä sopii ihmetellä, koska tämmöinen keskittämisen mallihan on ollut käytössä jo Neuvostoliitossa, eikä kovinkaan hyvin seurauksin. [Tuomas Kettunen: Ohhoh!] Mielestämme mietintö tunnistaa oikein hyvin nykyjärjestelmän ongelmia. Se tunnistaa hallinnollisen raskauden, rahoituksen sirpaleisuuden ja myös vaikuttavuuden puutteet. Alueiden erilaisuus edellyttää kuitenkin aluelähtöisiä ratkaisuja, ei vallan ohjauksen keskittämistä ministeriöihin. Arvoisa puhemies! Valtion rooli aluekehittämisessä on kylläkin tärkeä, mutta valtion tulee olla nimenomaan mahdollistaja. Vierailin itse tässä alkuviikosta Puolassa, palasin sieltä tänä päivänä pois, ja siellä suurlähettiläs kertoi, kuinka Harri Broman erityisedustajana oli ollut vierailemassa siellä Puolassa ja tutustumassa näihin erityistalousalueisiin. He totesivat, että erityistalousalueet ovat toimineet erittäin hyvin siellä Puolassa. Olenkin jännityksellä nyt seurannut budjettiriihtä ja kokeillut pälyillä tekstiviestejä STT:ltä, sitä, onko budjettiriihestä tulossa nyt sitä kauan odotettua erityistalousaluepäätöstä. Toivon, että jos ja kun sieltä päätös tulisi, niin se olisi sitten aito päätös, niin että lain säätäminen lähtee välittömästi liikkeelle ja että siihen tulee myös ohjattua rahoitusta. Se, että sieltä tulee joku kaunolause, että suunnitellaan ja mietitään ja laitetaan EU:n rahojen piikkiin, ei kyllä Itä-Suomea lämmitä, sen voin kertoa itäsuomalaisena kansanedustajana. Keskustan mielestä aluekehittämisen ydin on luottamuksessa, se on vastuussa ja ennen kaikkea se on tulevaisuudenuskossa. Ja kun ministeri täällä salissa nyt on, niin voin sanoa, että se erityistalousalue toisi aidosti tulevaisuudenuskoa itäsuomalaisille ihmisille mutta ennen kaikkea se toisi tulevaisuudenuskoa itäsuomalaisille yrityksille. Olen itse ollut yrittäjänä 33 vuotta ja tiedän sen, että yrittäjät tekevät kyllä todella paljon ja heillä on ihan uskomaton usko tulevaisuuteen ja sitkeyttä ja myös kriisinsietokykyä, mutta ellei valtio näytä edellä mallia siitä, että myös valtio uskoo itäiseen Suomeen, niin kyllä se usko hiipuu myös siellä yrityksillä ja ihmisilläkin. Toivon kovasti nyt, että sieltä riihestä tulee se paljon odotettu päätös. Maakuntien päätösvalta ei ole uhka Suomelle, vaan se on mahdollisuus Suomelle. Mitä vahvemmat maakunnat meillä on, sen vahvempi Suomi tulee tulevaisuudessa olemaan. Arvoisa puhemies! Mielestämme saimme hallintovaliokunnassa aikaiseksi varsin hyvän mietinnön, mutta me yhdymme siihen vastalauseen mukaiseen kannanottoehdotukseen, emme niihin ehdotuksiin, mitä hallintovaliokunta teki. Valiokunnassakin tehtiin kolme lausumaesitystä, mutta koska piru piilee yksityiskohdissa, niin niissä hallintovaliokunnan lausumaehdotuksissa oli myös riski siihen, että tätä Helsinki-valtaisuutta entisestään lisätään. Niinpä niissä keskustan omissa kolmessa esityksessä me painotamme yhteistyötä, alueellisuutta ja nimenomaan sitä, että kumppanuudella saadaan asioita aikaiseksi eikä sanelemalla. — Kiitos.