Arvoisa rouva puhemies! Kun tuossa debatissa tuo minuutti on kovin, kovin lyhyt aika käsitellä näin tärkeitä asioita, niin jatkan hieman vielä tästä meriliikenteen teemasta ja sen merkityksestä. Tässä on tullut puheenvuoroissakin esille se, että yli 90 prosenttia meidän viennistä ja tuonnista kulkee meriteitse, ja ollaan tässä mielessä todellakin saarivaltio, joka on siis täysin riippuvainen meille tuotavista tuotantopanoksista ja myös siitä, että ne tuotteet, mitä me täällä valmistetaan, me saadaan sitten maailmalle. Me ei millään muulla tavalla niitä pystytä täältä... Raiteita ei esimerkiksi Narvikiin siinä määrin pystytä koskaan kehittämään, että me voitaisiin sitten näitä meidän tuotteita täysmääräisesti sitä kautta viedä, jotenka tämän takia se meriliikenteen toimivuuden turvaaminen kaikissa tilanteissa on maamme huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta aivan keskeistä. Meriliikenteen toimivuus ja kilpailukyky on luonnollisesti keskeinen tekijä kansantalouden kannalta. Itämeren turvallisuustilanteen kiristyessä myös meriliikenteen epävarmuus lisääntyy, ja se näkyy myös kustannuksissa. Tämä korostaa merenkulun turvallisuuden ja toimintaedellytysten ylläpitämistä tässä hetkessä, mutta samalla on tehtävä pitkäjänteistä työtä merenkulun kehittämiseksi. Meidän on myös löydettävä uusia keinoja kestävän meriliikenteen edistämiseksi ja fossiilisten polttoaineiden riippuvuuden vähentämiseksi. Erityisesti talvimerenkulun toimivuus on Suomen vientiteollisuuden elinehto, esimerkiksi jäänmurtajien riittävyys ja kilpailukykykysymykset, mikä ratkaisee vientimme toimintavarmuuden. Samalla on varauduttava Itämeren muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen kehittämällä vaihtoehtoisia reittejä ja satamia sekä pitämällä suomalainen kauppalaivasto vahvana. Meriliikenne ei ole vain liikennepolitiikkaa, se on ihan yhtä lailla teollisuus-, turvallisuus- ja huoltovarmuuspolitiikkaa, joka vaatii pitkäjänteistä satsausta satamien, väylien ja laivaston toimintaedellytyksiin. — Kiitos.