Arvoisa puhemies! Lienee perusteltua palauttaa mieliin, mistä tässä esityksessä todellisuudessa oikein on kysymys. Tässä todellakin on yksi tämän hallituksen keskeinen uudistus, joka on osa kokonaisuutta, jolla halutaan uudistaa työelämän lainsäädäntöä. Ja miksi sitä halutaan uudistaa? Siksi, että saisimme purettua työllistämisen esteitä ja erityisesti pk-sektorilla vahvistettua pienten ja keskisuurten yritysten toiminta- ja kasvuedellytyksiä. Nämä ovat uudistuksia, joita hallitus katsoo Suomen juuri nyt tarvitsevan. Tarvitsemme kipeästi talouskasvua ja näin ollen kasvuedellytyksiä yrityksille. Yhteistoimintalain uudistaminen on tarpeellista myös siksi, että yhteistoiminnan toteuttamistavat vaihtelevat varsin paljon yritysten koosta, rakenteesta, tilanteesta riippuen. Pienemmissä yrityksissä yhteistoiminta on usein vapaamuotoisempaa, eikä ole tarkoituksenmukaista hirveän tiukasti sitä lailla säätää. Nämä nyt toteutettavat muutokset parantavat yritysten kykyä reagoida muutostilanteisiin nykyistä nopeammin. Lisäksi ne keventävät hallinnollista taakkaa, kuten edellä todettiin. Tämä koskee ennen kaikkea pienempiä yrityksiä. Yritysten kustannusten on arvioitu näiden muutosten myötä vähentyvän vuositasolla yli 33 miljoonaa euroa. Esityksen keskeiset sisällöt lyhyesti kertauksena: Ensinnäkin lain soveltamiskynnystä nostetaan vähintään 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin. Lisäksi tietyt kevennettyä vuoropuhelua ja muutosneuvotteluita koskevat velvoitteet myös jatkossa koskevat kuitenkin 20—49 työntekijää työllistäviä työnantajia. Toinen keskeinen sisältö tässä muutoksessa on se, että muutosneuvotteluiden vähimmäisaika puolitetaan, eli neuvotteluaikoja lyhennetään puolella. Jatkossa vähimmäiskesto olisi siis joko kolme viikkoa tai seitsemän päivää riippuen neuvotteluissa käsiteltävistä asioista ja yrityksen tai yhteisön henkilöstömäärästä eli yrityksen koosta. Uutena asiana lisäksi säädetään työvoimapalveluiden selvittämiselle varattavasta ajasta. Arvoisa puhemies! Lienee hyvä myös muistuttaa, että yhteistoimintalain uudistaminen toteutetaan kahdessa vaiheessa. Nyt käsittelyssä on tämä ensimmäinen vaihe, jossa toteutetaan yhteistoimintalain uudistamisen ensimmäinen osuus. Toisessa vaiheessa hallitus arvioi muutostarpeita henkilöstön hallintoedustusta koskevien yhteistoimintalain säännösten osalta, ja tähän liittyy valiokunnan varapuheenjohtaja Lylyn ensimmäisenä allekirjoittama lakialoite, jota valiokunnassa olemme käsitelleet tämän hallituksen esityksen yhteydessä. Henkilöstön edustusta koskevaa lainsäädäntöä todellakin arvioidaan erikseen, ja tämä on toinen osa tätä yhteistoimintalain uudistamista. Tästä on selvityshenkilön raportti valmistunut tänä vuonna, ja tarkoitus on, että nyt kevään aikana näitä kehittämisehdotuksia tarkastellaan kokonaisuutena koskien henkilöstön edustusta. Tähän asiaan siis palaamme lähiaikoina. Arvoisa puhemies! Koska olin itse estynyt tämän hallituksen esityksen ja valiokunnan mietinnön ensimmäisestä käsittelystä, niin haluaisin tässä yhteydessä kiittää valiokuntaa. Me kävimme tämän käsittelyn yhteydessä laajat ja hyvin perusteelliset kuulemiset ja monipuolisesti, kattavasti kuulimme. Näin mietintö on hyvin perusteellisesti valmisteltu. Kiitokset myös varapuheenjohtaja Lylylle mietinnön esittelystä ensimmäisessä käsittelyssä.