Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisaloitteen taustalla oleva näkökulma on minun mielestäni ymmärrettävä ja myös arvokas. On hyvä asia, että kansalaiset haluavat osallistua keskusteluun puolustuksesta, puolustushankinnoista, huoltovarmuudesta ja siitä, millaisiin kumppanuuksiin turvallisuutemme rakentuu. Juuri tällainen keskustelu kuuluu demokratiaan. Haluan myöskin sanoa sen, että ainakin itselläni monesti yksi viesti ulkomaalaisille kollegoille on se, että me pystymme hyvin sivistyneesti Suomessa puhumaan maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta. Omasta mielestäni on hyvä, että tähänkin asiaan löytyy erilaisia näkökulmia, sivistynyttä keskustelua, koska silloin yleensä myöskin ajattelu avartuu. Samalla mielestäni meidän velvollisuutemme tässä salissa on arvioida asiaa ennen kaikkea Suomen turvallisuuden, puolustuskyvyn ja käytännön toimintakyvyn näkökulmasta. Mielestäni puolustusvaliokunnan johtopäätös on selkeä ja perusteltu. Nykyinen järjestelmä antaa riittävät puitteet puolustushankintojen toteuttamiselle, eikä kansalaisaloitteessa esitetylle uudelle lisäsääntelylle ole kestävää perustetta. Arvoisa rouva puhemies! Suomen puolustushankinnat eivät ole tavallisia hankintoja. Niissä ei ole kyse vain tuotteista tai kaupallisista sitoumuksista. Niissä on kyse Suomen puolustuksesta ja puolustuskyvystä kaikissa olosuhteissa, myös niissä kaikkein raaimmissa, elikkä sodan aikana. Siksi kun näitä asioita mietimme, keskeisiä kriteereitä ovat suorituskyky, sotilaallinen huoltovarmuus, elinkaaren aikainen tuki, turvalliset ylläpitoratkaisut sekä yhteensopivuus liittolaistemme kanssa. Juuri näitä asioita nykyinen järjestelmä painottaa. Mielestäni valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden viesti oli hyvin yhtenäinen. Esitetty lisäsääntely voisi kaventaa Suomen hankintavaihtoehtoja, lisätä byrokratiaa, nostaa kustannuksia, viivästyttää päätöksentekoa ja pahimmillaan johtaa sotilaallisesti heikompiin ratkaisuihin. Tällaista riskiä emme voi ottaa tilanteessa, jossa Euroopan turvallisuusympäristö on ihan oikeasti vakava ja nopeasti muuttuva. On myös huomionarvoista, että vastaavaa sääntelyä ei ole verrokkimaissamme, ei EU-alueella eikä muissakaan Pohjoismaissa. Suomen ei pidä rakentaa itselleen sellaista ylimääräistä sääntelykehikkoa, joka heikentäisi juuri meidän omaa puolustuskykyämme suhteessa muihin. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan mietinnössä on kuitenkin yksi tärkeä viesti, josta täälläkin on jo tänään keskusteltu, ja haluan nostaa vielä tämän esille. Vaikka aloite esitetään hylättäväksi, keskustelu tämän maailman riippuvuuksista, maariskeistä ja huoltovarmuudesta on mielestäni tarpeellinen. Meidän on jatkossakin arvioitava entistäkin syvällisemmin puolustushankintojen elinkaaririskejä. Meidän on vahvistettava kotimaista teollista ja teknologista osaamista. Meidän on lisättävä kotimaisen puolustusteollisuuden osallistumista ylläpitoon, huoltoon ja järjestelmien elinkaaren aikaiseen tukeen. Suomen kaltaiselle maalle tärkeintä ei ole vain se, mitä hankitaan, vaan myös se, että hankittua kyetään käyttämään, ylläpitämään ja korjaamaan kaikissa tilanteissa mahdollisimman itsenäisesti. Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite on siis arvokas keskustelun avaaja, mutta lainsäädännön muuttaminen sen pohjalta ei parantaisi Suomen turvallisuutta, päinvastoin se voisi heikentää sitä. Siksi kannatan puolustusvaliokunnan mietintöä ja sitä, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteeseen sisältyvän ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. — Kiitos.