Arvoisa puhemies! Taide- ja kulttuurialan toimijoita ja myös harrastajia kohdellaan hyvin eri tavoin työttömyyspalveluissa. Esimerkiksi kymmenen vuotta työttömänä ollut harrastaa rumpujen soittoa bändissä, mutta työttömyysturvaviranomaiset näkivät hänet todellisuudessa musiikkialan yrittäjänä. Tästä uhkasi takaisinperintä 70 000—110 000 euron osalta. Tämä ei toteutunut, mutta hänet silti nähtiin sivutoimisena yrittäjänä, vaikka hän oli siis rummunsoiton harrastaja. Sitten toinen, sarjakuvapiirtäjä ja työtön työnhakija: Facebookissa hän on myynyt kerran puolessa vuodessa yksittäiskappaleita kirjoistaan omasta kokoelmastaan, ja hänet nähtiin ammattimaisena kirjanmyyjänä. Kuinka nämä käytännöt saataisiin samanlaisiksi koko Suomessa? Kuitenkin on tiedossa se, kuten täällä sanotaan, että kannusteiden pitää olla kunnossa ja ammattitaidon ylläpitämisen pitäisi olla sallittua, [Puhemies koputtaa] myös taidealojen harrastamisen. [Pia Lohikoski: Hyvä kysymys!]