Arvoisa rouva puhemies! Oppositio on tänään kertonut, että 16-vuotiaat lopettavat koulunkäynnin taloudellisista syistä, uhkaillut, että Suomessa valta siirtyy poliitikoilta miljardööreille, väittänyt, että työttömyysluvut ovat hallituksen syytä, olosuhteilla ei ole vaikutusta. Ensinnäkin, jos todella on niin, että 16-vuotiaat lopettavat koulunkäynnin taloudellisista syistä, vahvistaa se sitä käsitystä, joka minulla oli jo etukäteen. Oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toinen aste eivät ratkaise niitä ongelmia, joita varten uudistukset tehtiin. Pysyvät menolisäykset sentään saatiin. Toisekseen, Suomessa on vain kourallinen miljardöörejä, mikä on merkittävästi suurempi ongelma kuin kuviteltu riski siitä, että valta valuisi eduskunnalta heille. Kolmanneksi, minulla on Instagram-tililläni videotodiste siitä, kuinka oppositiopoliitikko Joona Räsänen julistaa sanatarkasti näin: ”Viime kädessähän se taloudellinen suhdanne on se, mikä määrittää työllisyyskehityksen.” Köyhyys Suomessa on käytännössä suhteellista, ei absoluuttista. Uskon, että moni tämänkin salin keskustelijoista on jossain elämänvaiheessaan täyttänyt köyhän tunnusmerkit. Ainakin minä olen, siis yksinkertaisimmillaan tienannut alle 60 prosenttia mediaanituloista. Jääkylmä oppositio näkee köyhät monoliittina, joukkona, joka on tuomittu asemaansa lopullisesti. Vaikka olen itse joskus täyttänyt köyhän tunnusmerkit, minulla on ollut mahdollisuus nousta köyhyydestä. Tuo mahdollisuus on ensiarvoisen tärkeää. Juuri siihen hallitusohjelma ja hallituksen toimet tähtäävät, että ihmisillä olisi kannustin ja mahdollisuus nousta omille jaloilleen tukiviidakon rihmoista. [Suna Kymäläisen välihuuto] Olennaisempaa kuin se, mitä tienaat juuri nyt tukina tai palkkoina, on se, kuinka paljon tienaat elämäsi aikana, ja millaiset mahdollisuudet yhteiskunta elämässä pärjäämiseen tarjoaa. Työttömyys on Suomessa liian korkealla tasolla, mutta työllisyysaste on tällä hetkellä edelleen historialliseen tasoon verrattuna kohtuullisella tasolla. Työllisten ja tehtyjen työtuntien määrät ovat kasvussa. Ostovoima kasvaa tänä vuonna kolmatta vuotta putkeen. Vuonna 2026 keskituloisen palkan ostovoima on noin 800 euroa vuodessa korkeampi kuin viime vuonna ja yli 2 300 euroa korkeampi kuin esimerkiksi vuonna 2023. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen tavoite on, että yhdenkään suomalaisen ei tarvitse kantaa huolta siitä, riittävätkö rahat arjen välttämättömimpiin menoihin. Suomessa on edelleen kattava sosiaaliturvajärjestelmä. [Suna Kymäläinen: Ei pidä paikkaansa!] Maamme julkinen sektori on OECD-maiden suurin, ja sosiaaliturvamenot ovat tässä vertailussa suurin menoerämme. Tällä hallituskaudella lapsiperheiden asemaa on vahvistettu korottamalla lapsilisiä, nostamalla opintotuen huoltajakorotusta ja ottamalla käyttöön lapsikohtainen työtulovähennys. Äitiysavustukseen on tehty tasokorotus. Lapsiperheille tulee jäämään palkastaan enemmän käteen kuin ilman hallituksen toimia jäisi. Indeksijäädytysten ulkopuolelle on rajattu muun muassa toimeentulotuki, vammaisetuudet, eläkkeet ja elatustuki. Toimeentulotuen uudistuksessa toimeentulotukea saavien perheiden lasten perusosia ei leikata vaan niitä korotetaan. Elatustuen uudistuksella taas vahvistetaan lapsen oikeutta riittävään elatukseen, mikä parantaa erityisesti yksinhuoltajavanhempien asemaa. Toimet eivät poista kaikkia ongelmia, mutta ne osoittavat, että emme ole sulkeneet silmiämme siltä, keihin päätökset vaikuttavat. Velalla voidaan paikata tämän päivän ongelmia, mutta sillä ei rakenneta kestävää tulevaisuutta. Jokainen uusi velkaeuro siirtää vastuuta eteenpäin, ja lopulta lasku tulee maksuun korkojen kera. Se ei ole reilumpaa politiikkaa, eikä se ole heikommassa asemassa olevien etu myöskään. Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole hyväksynyt ajatusta, että työkykyinen ihminen jätetään pysyvästi etuuksien varaan, kannustinloukkuja puretaan ja ihmisten omaa toimeentuloa vahvistetaan. Jotta voimme pelastaa hyvinvointivaltion, jokaisen työkykyisen tulisi käydä töissä.