Arvoisa puhemies! Suomi elää ajassa, jossa epävarmuus on kasvanut nopeasti. Koronapandemia, inflaatio, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, energiamarkkinoiden heilahtelut ja korkotason nousu ovat vaikuttaneet koko Eurooppaan, eikä Suomi ole tästä poikkeus. Elinkustannusten nousu on todellinen huoli monille suomalaisille perheille, ja hallitus tunnistaa tämän. Suomen taloustilanne on ollut haastava jo vuosia. Talouskasvu on sakannut, ja valtionvelan korkomenot ovat moninkertaistuneet. Samalla on kuitenkin tärkeää todeta, että Suomi ei ole jäänyt toimettomaksi. Hallitus tekee kaikkensa, jotta Suomen talous, työllisyys ja kuluttajien luottamus saadaan kasvuun, vaikka ajat ovat haastavat ja epävarmuus leimaa julkista keskusteluilmapiiriä. Synkkyyteen ei kuitenkaan tule vaipua, sillä vain luomalla toivoa voimme luoda parempaa tulevaisuutta nykyisille ja tuleville sukupolville. Työllisyydenkin osalta näkyy hiljalleen valoa tunnelin päässä, sillä maaliskuussa Suomessa oli työllisiä 25 000 enemmän kuin vuosi sitten. Arvoisa puhemies! Vaikka taloustilanne on Suomessa vaikea, on huomioitava, että emme ole asian kanssa yksin. Myös muualla Euroopassa työllisyystilanne on haastava, ja Euroopan kilpailukyky laahaa perässä, kun sitä verrataan esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Köyhyyden ehkäiseminen vaatii aktiivisia toimia, joita hallitus on tehnyt kuluvalla vaalikaudella. Esimerkiksi hallitus on tunnistanut sosiaaliturvamuutosten vaikutuksen esimerkiksi lapsiperheiden toimeentuloon. Siksi säästöjen kohdentamisessa on koko vaalikauden ajan pyritty tekemään valintoja, jotka lieventävät muutosten vaikutuksia lapsiin: lapsilisiä on korotettu, opintotuen huoltajakorotusta nostettu ja lapsikohtainen työtulovähennys on otettu käyttöön. Lisäksi hallitusneuvotteluissa sosiaaliturvan indeksijäädytysten ulkopuolelle rajattiin toimeentulotuki, vammaisetuudet, rintamalisät ja eläkkeet. Myöhemmin valmistelun yhteydessä indeksijäädytysten ulkopuolelle rajattiin myös elatustuki. Viimeisimmässä toimeentulotukea koskevassa esityksessä vaikutukset lapsiperheisiin on huomioitu esimerkiksi siten, että toimeentulotukea saavissa perheissä lasten perusosia ei leikata vaan hieman korotetaan. Myös asunnottomuus on yksi köyhyyteen liittyvistä tekijöistä, ja tähänkin ongelmaan hallitus on tarttunut kohdentamalla pitkäaikaisasunnottomuuden poistoon kymmenen miljoonaa euroa vaalikauden aikana. Asunnottomuusohjelman kautta rahoitetaan pitkäaikaisasunnottomien parissa tehtävää työtä yhdeksässä suurimmassa kaupungissa ja niiden hyvinvointialueilla. Arvoisa puhemies! Kun puhutaan arjen kustannuksista ja ostovoimasta, on syytä huomata, että palkansaajien ostovoima on noussut huimasti. Vuonna 2026 keskituloisen palkan ostovoima on lähes 800 euroa vuodessa korkeampi kuin vuonna 2025 ja yli 2 300 euroa korkeampi kuin ostovoimakuopan pohjalla vuonna 2023. Lisäksi Suomen Pankin mukaan suomalaisilla kotitalouksilla on tileillään enemmän rahaa kuin koskaan aiemmin. Haasteena on kuitenkin yksityisen kulutuksen vähäisyys. Nykyisessä suhdanne- ja maailmanpoliittisessa tilanteessa se on ymmärrettävää. Kuluttajien luottamusta on kuitenkin tärkeää rakentaa niin, että pelon sijasta luodaan toivoa. Kun suhdannetilanne paranee, myös kuluttamisen odotetaan kasvavan. Hallituksen tekemät ansiotuloveron kevennykset eri tuloluokkiin ja yhteisöveron alentaminen osaltaan auttavat lisäämään luottamusta tulevaan ja vahvistamaan Suomen talouden kasvua. Kun korkean tuloluokan ja yritysten saamia verohelpotuksia kritisoidaan, helposti unohtuu, että veroprogression myötä hyvätuloiset maksavat prosentuaalisesti suuren osan saamistaan ansiotuloista valtiolle veroina. Alemman verotuksen myötä annamme ihmisille vapautta päättää omasta omaisuudestaan ja käyttää sitä esimerkiksi palveluiden hankkimiseen, mikä luo hyvää kasvulle. Yhteisöveron alentaminen taas kannustaa yrityksiä toimimaan juuri Suomessa, mikä puolestaan parantaa maamme kilpailukykyä ja kasvun edellytyksiä. On myös hyvä ymmärtää, että taloutta ei koiteta kasvattaa pelkän kasvun vuoksi vaan siksi, että meillä olisi Suomessa jatkossakin laadukas koulutus ja toimivat sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut. Näitä yhteiskunnan peruspilareita ei ylläpidetä leikkirahalla, ja siksi on huolehdittava, että talous saadaan aidosti kasvuun. Työ ja yrittäjyys ovat yksi kasvun kulmakivistä. Hallitus on toteuttanut tällä vaalikaudella historialliset työmarkkinauudistukset, kuten laajentanut paikallista sopimista ja rajoittanut poliittisia lakkoja. Lisäksi hallitus uudistaa YEL-järjestelmää vastaamaan paremmin yrittäjien tarpeita. Erityisen ongelmalliseksi yrittäjien keskuudessa on koettu työtulon määrittely, joka nykyisessä järjestelmässä perustuu kuvitteelliseen työtulolaskuriin. Tähän hallitus haluaa puuttua yrittäjien eläkejärjestelmän selkeyttämiseksi eritoten pienituloisten yrittäjien toimeentulo huomioon ottaen. Lisäksi hallitus tekee laajaa norminpurkutyötä, jotta työnteko ja yrittäminen olisi Suomessa entistä sujuvampaa. Työnteon kannattavuutta on parannettu veronkevennyksillä ja purkamalla kannustinloukkuja. Esimerkiksi suojaosien poisto ei VATT:n mukaan ole huomattavasti vähentänyt osa-aikatyön tekemistä. Ihmettelen suuresti, kun puhutaan siitä, onko pienimuotoinen työnteko enää kannattavaa suojaosan poistamisen jälkeen. Tätä on erittäin vaikea ymmärtää. Kyllä työn tekeminen kannattaa aina. Siitä saa tärkeää työkokemusta, oppii sosiaalisia taitoja ja saa ystäviä, se tuo arkeen merkitystä ja rytmiä sekä osaaminen kehittyy. — Kiitos.