Arvoisa puhemies! Köyhyys ei ole Suomessa sattumaa. Se ei ole luonnonvoima eikä yksittäisten ihmisten epäonni. Köyhyys on seurausta tehdyistä poliittisista päätöksistä, ja yhtä lailla se on seurausta päätöksistä olla tekemättä mitään. Meillä on Suomessa yhä enemmän ihmisiä, jotka käyvät töissä mutta eivät silti tule toimeen. Meillä on lapsia, jotka elävät arkea, jossa lämpimän ruuan saaminen ei ole itsestäänselvyys vaan päivän kohokohta. Meillä on ikäihmisiä, jotka joutuvat laskemaan, ostavatko lääkkeet vai ruokaa, ja samaan aikaan meillä sanotaan, että kaikki on kunnossa. Tämä ei ole vain tilastojen Suomi, tämä on todellisuutta kodeissa, joissa sähköä säästetään pimeyden kustannuksella ja joissa lasten harrastukset jäävät haaveeksi, koska rahat eivät riitä edes perustarpeisiin. Puhumme yksinhuoltajasta, joka tekee kahta osa-aikatyötä ja silti joutuu turvautumaan leipäjonoihin, tai nuoresta, joka jättää jatko-opinnot väliin, koska opintotuki ei riitä elämiseen. Tai puhumme eläkeläisestä, joka ei kehtaa pyytää apua, vaikka jääkaappi on tyhjä. Tämä on suomalaisen köyhyyden arkea vuonna 2026. Arvoisa puhemies! Suomi on epäonnistunut tavoitteessaan vähentää köyhyyttä. SOSTEn raportin mukaan, jos nykyinen kehitys jatkuu, pienituloisten määrä kasvaa lähivuosina noin 26 000 henkilöllä ja heistä noin 6 000 on lapsia. Tämä on suora osoitus siitä, että suunta ei ole oikea. Vuonna 2022 laadittiin toimintasuunnitelma köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi. Monet siihen kirjautuista toimista eivät ole toteutuneet. Sosiaaliturvaetuuksien korotusten sijasta etuuksia on kuluvalla Orpon hallituskaudella pikemminkin leikattu. Samaan aikaan kehitys on monella mittarilla huolestuttava. Pienituloisuus ei ainoastaan lisäänny, vaan se myös syvenee. Koetut toimeentulovaikeudet kasvavat, työttömyys on korkealla tasolla, ja jopa asunnottomuus on kääntynyt kasvuun. Kun samaan aikaan tiedämme, että köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli vuonna 2025 jo 958 000 ihmistä, siis enemmän kuin aiemmin, on selvää, että tavoite vähentää riskiä 100 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä on vaarassa kääntyä täysin päinvastaiseksi kehitykseksi. Jos mitään ei tehdä, suunta jatkuu: lisää köyhyyttä, lisää osattomuutta, lisää eriarvoisuutta. Arvoisa puhemies! Hallituspuolueet puhuvat vastuusta ja kestävyydestä, mutta pitää kysyä, onko vastuullista politiikkaa se, että samaan aikaan, kun tiedetään köyhyyden kasvavan, sosiaaliturvaa heikennetään ja indeksitarkistuksia jäädytetään. Kun toimeentulo heikkenee, seuraukset kasautuvat, ja kuten asiantuntijat ovat todenneet, juuri ne ihmiset, jotka tarvitsevat eniten tukea, jäävät usein siitä paitsi. Samaan aikaan myös järjestöjen ja tukiverkostojen rahoitusta on heikennetty, juuri silloin, kun apua tarvittaisiin eniten. Tämä ei ole säästämistä, tämä on ongelmien siirtämistä ja syventämistä. Me sosiaalidemokraatit emme hyväksy ajatusta, että hyvinvointivaltio on vain niille, joilla menee jo valmiiksi hyvin. Hyvinvointivaltion tarkoitus on pitää kaikki mukana. Siksi on vaikea ymmärtää hallituksen linjaa, jossa heikennetään perusturvaa samaan aikaan, kun hyvätuloisille suunnataan verokevennyksiä ja veroetuisuuksia. Köyhyyttä ei poisteta puheilla vastuusta vaan teoilla, jotka lisäävät ihmisten mahdollisuuksia selviytyä arjessa. Arvoisa puhemies! Suomi on maa, jossa on varaa parempaan. Me voisimme varmistaa, että sosiaaliturvaetuuksiin tehdään normaalit indeksitarkistukset, jotta kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanne ei jatkuvasti heikkene, tai voisimme vahvistaa myös perheiden asemaa niin, että lapsiperheköyhyys ei kasva vaan vähenee. Me voisimme päivittää köyhyyden vastaisen toimintasuunnitelman vastaamaan todellista kehitystä, ei vain paperilla vaan konkreettisilla toimilla. Tässä salissa on erilaisia näkemyksiä talouspolitiikasta, mutta yhden asian pitäisi olla yhteinen: köyhyyden kasvu ei ole hyväksyttävä sivuvaikutus. Siksi katson, että hallituksen politiikan suunta on väärä. Se lisää eriarvoisuutta, syventää köyhyyttä ja vie Suomea kauemmaksi siitä tavoitteesta, jonka olemme asettaneet. Juuri siksi emme voi hyväksyä tätä politiikan suuntaa.