Arvoisa puhemies! Keskustelemme tänään kansallisesta ruokastrategiasta. Kansallisen ruokastrategian tarkoituksena on luoda yhteinen, pitkän aikavälin suunta suomalaisen ruokajärjestelmän kehittämiselle. Ruoka on ravintoa ja osa kulttuuria, mutta Suomessa se on myös huoltovarmuutta, turvallisuutta ja osa kansallista kestokykyä. Hallituksen ja meidän kansanedustajien tehtävänä on varmistaa, että suomalaisten perheiden lautasella on ravitsevaa ja maukasta ruokaa joka päivä, myös silloin, kun maailma ympärillämme kuohuu tai elämme poikkeusoloissa. Elämme aikaa, jolloin ruokaturva ei ole itsestäänselvyys. Geopoliittiset jännitteet ovat muuttuneet ruuantuotannon toimitusketjuissa, ilmastonmuutos haastaa ruokatuotantoa tavoin, joita emme täysin pysty ennakoimaan, ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muistuttanut meitä rajulla tavalla siitä, miten haavoittuvainen ruokajärjestelmä voi kriisin iskiessä olla. Näissä oloissa kotimaisen alkutuotannon arvo nousee entistäkin suuremmaksi. Arvoisa puhemies! Suomessa ruuan omavaraisuusaste on hieman laskentatavasta riippuen noin 80 prosenttia. Se on kansainvälisesti katsoen vahva luku. Omavaraisuus ei synny tyhjästä, eikä se säily itsestään. Sen takana ovat suomalaiset viljelijät, kalastajat, puutarhaviljelijät ja elintarvikeyrittäjät — ihmiset, jotka tekevät työtä säässä kuin säässä ja useimmiten ilman varmuutta toiminnan kannattavuudesta ja sen jatkuvuudesta. Arvoisa puhemies! Orpon hallitukselle ja kokoomukselle on selvää, että alkutuottajat ovat palkkansa ansainneet. Sen sijaan, jos tietyt oppositiopuolueet saisivat päättää, leikattaisiin maataloudesta jopa satoja miljoonia. Me valitsimme toisin. Erittäin hankalasta julkisen talouden tilasta huolimatta hallitus ei ole leikannut maataloudesta. Sen lisäksi, että olemme säilyttäneet kotimaisen ruuantuotannon rahoituksen, olemme tehneet useita ruuantuotantoa ja ruokaturvaa parantavia uudistuksia. Juuri nyt eduskunnan käsittelyssä oleva jo toinen elintarvikemarkkinalain uudistus on hyvä esimerkki Orpon hallituksen toimista. Elintarvikemarkkinalain uudistuksella pyritään tasaamaan neuvotteluasemaa elintarvikeketjun sisällä ja parantamaan erityisesti alkutuottajan asemaa neuvotteluvoimaltaan varsin keskittyneessä elintarvikemarkkinassa. Lisäksi olemme käynnistäneet sikojen salmonellarahaston, joka takaa turvallisen sianlihatuotannon Suomessa jatkossakin. Olemme myös määrittäneet kasvu‑ ja kuiviketurpeen strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi, joka on kriittisen tärkeää erityisesti puutarhaviljelylle. Arvoisa puhemies! Haluan puhua myös kalastuselinkeinosta, joka ansaitsee enemmän näkyvyyttä kuin yleensä saa. Suomi on vesistöiltään poikkeuksellinen maa. Meillä on kymmeniätuhansia järviä ja laajat merenranta‑ ja saaristoalueet sekä runsaat kalakannat. Ammattikalastus on monilla rannikkoalueilla ja sisävesillä tärkeä osa paikallista elinkeinorakennetta ja ruokakulttuuria. Muistaa kannattaa myös kotivarakalastuksen merkitys. Kotimainen kala on maukasta, ekologista ja helposti saatavilla olevaa proteiinia. Kalastuselinkeino kohtaa kuitenkin vakavia haasteita. Hylkeet ja merimetso ovat aiheuttaneet rannikkokalastajille merkittäviä taloudellisia menetyksiä: pyydykset vaurioituvat, ja saaliit pienenevät. Onneksi valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästyksen mahdollistava lakiesitys etenee, ja se toivottavasti saadaan pian eduskunnan käsiteltäväksi. Kotimaisen ruuan tarve ei tule vähenemään tulevaisuudessa. Suomalaiset haluavat ostaa kotimaista ruokaa, ja uskon, että puhtaalle ja laadukkaalle suomalaiselle ruualle on kysyntää myös ulkomailla. Meidän pitää vain saada viestimme paremmin maailmalle. Hallituksen tavoite on kaksinkertaistaa ruokavienti vuoteen 2031 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen mutta realistinen. Ruokaviennin kasvattaminen on välttämätöntä myös suomalaisen ruuantuotannon kilpailukyvyn varmistamiseksi. Arvoisa puhemies! Ruokaturva koostuu siitä, että koko ruokatuotannon ketju on tasapuolinen ja että ruokatuotanto on kannattavaa. Meidän tehtävämme on pitää huoli siitä, että pelikenttä on reilu suomalaiselle ruuantuotannolle niin EU-tasolla kuin kotimaassakin. — Kiitos.