Arvoisa puhemies! Siat ovat todella älykkäitä, uteliaita ja sosiaalisia olentoja. On tyrmistyttävää, että hallitus haluaa kumota porsaiden kastrointikiellon ja ottaa takapakkia eläinten hyvinvoinnissa. Porsaiden kirurginen kastrointi on äärimmäisen kivulias toimenpide, joka tehdään porsaiden ollessa hereillä Jokainen mies voi varmasti kuvitella, miltä se tuntuu. Pelkkä kipulääke ei riitä lievittämään toimenpiteen aiheuttamaa stressiä ja kipua, joka jatkuu pitkään myös toimenpiteen jälkeen. Eläimet eivät ole olemassa ihmisiä varten. Porsaat, joista tänään puhumme, ovat kukin erillisiä, tuntevia ja arvokkaita yksilöitä. On toki niin, että tästä olemme ihmiskuntana varsin vieraantuneita. Tuntuu ehkä liian vaikealta tulla tietoiseksi siitä, miten älykkäistä eläimistä todella puhumme ja toisaalta miten julmaa se heidän kokemansa kohtelu on. On kuitenkin itsensä huijaamista naamioida tämä päätös jonkinlaiseksi kliiniseksi elinkeinopoliittiseksi tai maatalouspoliittiseksi päätökseksi. Kyse on mitä suurimmassa määrin arvovalinnasta, joka kertoo meistä ihmisinä. Jos Suomen talous ja vienti lepää porsaiden julman kohtelun ja kärsimyksen sallimisen varassa, ei meillä kovin hyvin mene. Kilpailukyky, joka nojaa toisten lajien hyväksikäyttöön ja kärsimykseen, ei ole eettisesti kestävää. Toki porsaiden kastrointi on vain yksi esimerkki siitä julmasta kohtelusta, jota tuotantoeläimet joutuvat myös Suomessa kohtaamaan. Äitinä mietin usein emakkoja. Luonnossa sikaemo rakentaa poikasilleen lämpimän ja pehmoisen pesän. Sikalassa tällainen mahdollisuus ei ole olemassa, vaikka lajityypillinen tarve olisi vahva. Emakkoja pidetään tyypillisesti kääntymisen estävissä häkeissä, joissa he eivät voi huolehtia porsaistaan. Historia tulee ihmettelemään, miten julmasti kohtelimme vuosikausien ajan eläimiä, ja jonain päivänä tämä tulee vielä muuttumaan.