Arvoisa herra puhemies! Keskusta suhtautuu tähän pientuottajia koskevaan alkoholilain uudistukseen harkiten ja vastuullisesti. Meille on tärkeää, että päätöksenteossa tunnistetaan samanaikaisesti sekä elinkeinopolitiikan mahdollisuudet että kansanterveyden reunaehdot. On selvää, että nyt käsiteltävä esitys pientuottajien ulosmyynnistä sisältää myönteisiä elementtejä. Se voi vahvistaa maatilatalouden sivuelinkeinoja, tukea pienpanimoita ja lisätä kotimaisen lähituotannon kilpailukykyä. Samalla se voi edistää matkailua ja alueellista elinvoimaa erityisesti maaseudulla, jossa jokainen uusi tulonlähde on merkityksellinen. Tässä mielessä esityksessä on piirteitä, joita keskusta voi lähtökohtaisesti kannattaa. Mutta, arvoisa puhemies, emme voi tarkastella tätä esitystä irrallisena kokonaisuutena. Se on osa laajempaa kehitystä, jossa hallitus on tällä vaalikaudella uudistanut alkoholilainsäädäntöä askel askeleelta yhteen suuntaan: kohti lisääntyvää saatavuutta ja liberalisaatiota. Kesällä 2024 voimaan tullut uudistus laajensi merkittävästi vähittäiskaupassa myytävien alkoholijuomien vahvuuksia. Sen jälkeen hallitus on edennyt etämyynnin ja toimituksen sallimiseen sekä markkinoinnin säätelyn keventämiseen. Jokainen näistä muutoksista on erikseen perusteltu, mutta yhdessä ne muodostavat selkeän linjan: alkoholin hankkiminen on tehty suomalaisille entistä helpommaksi. Nyt käsillä oleva esitys poikkeaa tästä jossain määrin. Se ei avaa uusia laajoja jakelukanavia vaan kohdistuu rajattuun joukkoon toimijoita ja tilanteita. Silti se on osa samaa kokonaisuutta, jatkumo, jossa sääntelyä kevennetään pala palalta. Arvoisa puhemies, juuri tästä syystä keskusta katsoo, että ennen lopullista kannanmuodostusta pientuottajia koskevaan alkoholilain muutokseen meidän on saatava selkeä vastaus kahteen keskeiseen kysymykseen. Ensinnäkin, miten nämä uudistukset yhdessä vaikuttavat alkoholin kokonaiskulutukseen? Hallitus on toistuvasti korostanut, että vaikutukset olisivat hallittuja. Samanaikaisesti on kuitenkin esitetty arvioita, joiden mukaan suomalaisten alkoholinkulutus on kasvanut. Valtiovarainministeriön Verianilla teettämän selvityksen mukaan kulutus on jopa 15 litraa puhdasta alkoholia henkeä kohden vuodessa, kun huomioidaan vähittäismyynti, verkkokauppa ja matkustajatuonti. Tämä ei ole vähäpätöinen luku, eikä sitä voida sivuuttaa poliittisessa päätöksenteossa. Toinen keskeinen kysymys liittyy lapsiin ja nuoriin. Millaisia vaikutuksia tällä esityksellä on lasten kasvuympäristöön, perheiden arkeen ja alkoholihaittojen periytymiseen? Aiemmissa uudistuksissa sosiaali- ja terveysviranomaisten sekä järjestöjen huolia ei ole kaikilta osin huomioitu. Tämä ei saa toistua. Lapsivaikutusten arvioinnin on oltava aidosti osa päätöksentekoa, ei pelkkä muodollisuus. Arvoisa puhemies! Keskusta on vahvasti yrittäjyyden puolella. Me haluamme luoda edellytyksiä paikalliselle yritystoiminnalle ja vahvistaa maaseudun elinvoimaa, mutta emme voi tehdä sitä hinnalla millä hyvänsä. Alkoholipolitiikassa jokaisella päätöksellä on seurauksia, jotka ulottuvat yksilöistä perheisiin ja koko yhteiskuntaan. Siksi meidän viestimme hallitukselle on selkeä: ennen kuin etenemme, tarvitaan rehellinen tilannekuva kokonaiskulutuksesta ja huolellinen arvio uudistusten sosiaalisista vaikutuksista. Vastuullinen alkoholipolitiikka ei synny yksittäisistä päätöksistä vaan kokonaisuuden hallinnasta, ja juuri siihen keskusta tässä keskustelussa pyrkii.