Kiitos, arvoisa herra puhemies! Palasin juuri Ukrainasta, missä näin konkreettisesti, mitä varautuminen ja huoltovarmuus siellä vaativat. Sodan keskellä korostuu se, että yhteiskunnan on toimittava silloinkin, kun sen perusrakenteita koetellaan rajusti, ja siitähän tässä meidänkin huoltovarmuudessa on kysymys. Ohje heiltä meille suomalaisille kuului, että sijoittakaa mahdollisimman paljon toimintoja maan alle ja huolehtikaa omavaraisuudesta, koska se kuitenkin on, jos kriisi tai häiriötilanne tulee, hyvin, hyvin tärkeää, niin kuin täällä varmasti moni meistä ymmärtää. Maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut arvaamattomaksi, ja meidän on varauduttava täten monenlaisiin uhkiin, niin fyysisiin iskuihin, teknologisiin häiriöihin kuin logistiikan katkoksiin. Ukrainassa huomiota herätti se, miten siviili-infra, kuten postit, logistiikkakeskukset, sairaalat ja vastaavat ovat suoria iskujen kohteita. Tämä muistuttaa meitä siitä, että huoltovarmuus on koko yhteiskunnan yhteinen asia. Lainsäädännön on pysyttävä tämän vuoksi ajan tasalla, jotta voimme turvata suomalaisten arjen kaikissa olosuhteissa. Kyse ei ole vain varastoista vaan kyvystä reagoida nopeasti ja pitää pyörät pyörimässä. Vaikuttavinta siellä oli kuitenkin ihmisten periksiantamattomuus. Monien ilmahälytyksien jälkeen paluu arkeen ja siihen normaaliin elämään tapahtui välittömästi, ja tämä henkinen kestävyys myös on huoltovarmuuden tärkeintä ydintä. Meidän tehtävämme on siksi täälläkin luoda puitteita sille, että Suomi on valmis ja varautunut, tapahtui maailmalla mitä tahansa. — Kiitos.