Kiitos, arvoisa puhemies! Hallitusohjelman tavoitteena on kehittää alkutuottajan asemaa ja koko elintarvikeketjun toimivuutta nykyistä oikeudenmukaisempaan suuntaan. Tällä esityksellä edistämme juuri tätä tavoitetta. Suomi elää maaseudusta ja metsistä. Suomalainen maatalous turvaa osaltaan myös kansalaisten hyvinvointia. Kuitenkin maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien parlamentaarisen arviointiryhmän loppuraportissa todetaan, että maatalouden yrittäjätulo on laskenut lähes koko 2000-luvun ajan. Elintarvikeketju ei ole pystynyt ylläpitämään riittävällä tavalla maatalouden kannattavuutta. Keskeisin maatalouden pitkän aikavälin kehitysnäkymiin vaikuttava tekijä on markkinoiden toimivuus. Tätä markkinoiden toimivuutta me nyt tällä hallituksen esityksellä olemme edistämässä. Tavoitteena on parantaa maatalouden tulos- ja kehitysnäkymiä vahvistamalla alkutuottajien ja elintarviketeollisuuden sopimusasemaa suhteessa ostajaan. Samalla vahvistamme myös ruokaturvaa osana huoltovarmuutta. Hyvin toimiva elintarvikeketju tarvitsee alkutuottajan lisäksi myös elintarviketeollisuutta, joka menestyäkseen tarvitsee tuekseen reilut kaupankäyntitavat. Hyvin ja reilusti toimiva elintarvikeketju on sekä kuluttajan että kaupan etu. Kuluttaja saa siis jatkossakin niin sanottuja private label ‑tuotteita. Julkisuudessahan on esitetty jopa väitteitä, että tällä lainsäädännöllä estettäisiin kaupan omien merkkien esillä pitäminen ja tuottaminen. Laki ei nosta myöskään hintoja. Tämä esitys ylläpitää valikoimia eikä yksipuolista niitä. Kilpailu taas vaikuttaa siihen, miten hinnat kehittyvät Suomessa. Kuten tiedämme, Suomessa on yksi maailman keskittyneimpiä kauppoja ja toisaalta Euroopan kannattavin kauppa. Elintarvikemarkkinalain tavoitteena on suojella maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupassa heikommassa asemassa olevaa sopimusosapuolta kohtuuttomilta sopimusehdoilta ja kauppatavoilta sekä turvata elintarvikemarkkinan toimivuutta ja edistää sen tervettä kehitystä. Keinoina tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat nyt elintarvikemarkkinalakiin esitettävät muutokset. Elintarvikemarkkinalakiin lisättäisiin ostajan oman tuotemerkin suosimisen kielto. Kyse on erityisesti näistä kaupan omista private label ‑merkeistä. Ostajan toimilla on suuri merkitys tavarantoimittajan liiketoiminnalle erityisesti silloin, kun on kyse pitkäaikaisesta sopimussuhteesta tavarantoimittajan ja ostajan välillä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston kesäkuussa 2025 julkaiseman tutkimuksen mukaan kaupan omalla merkillä myytävien tuotteitten valikoima kasvoi vuodesta 2016 vuoteen 2023 noin 25 prosenttia, kun samaan aikaan muiden tuotteitten lukumäärä kasvoi vain 2 prosenttia. Tutkimus osoittaa myös, että päivittäistavarakaupan hintamarginaalit ovat tarkastelujaksolla kasvaneet, ollen kaupan omien merkkien osalta keskimäärin muita tuotteita suuremmat. Tavarantoimittajan ostajalle myymät tuotteet voivat kilpailla ostajan oman tuotemerkin tuotteitten kanssa. Ehdotuksen mukaan ostajan on tällöinkin otettava huomioon sopimuskäytännössään myös kilpailevaa tuotetta myyvän tavarantoimittajan edut. Elintarviketeollisuuden lisäksi myös alkutuottajan kannalta on haitallista, jos kaupan omien merkkien valmistus jättää elintarviketeollisuudelle heikomman katteen kuin brändituotteen valmistus. Teollisuuden tuotteistaan saama alhaisempi hinta voi lisätä painetta neuvotella edullisempia ostohintoja alkutuotannon kanssa. Ehdotettava säännös ei kuitenkaan rajoita ostajan oman merkin tuotteitten määrää valikoimissa. Ostaja saa myös edelleen kilpailla hinnalla. Toimivan kilpailun ja myös kuluttajan valinnanvapauden kannalta on olennaista, että kilpailu kaupan omien merkkien ja muiden brändituotteitten välillä tapahtuu reiluilla ehdoilla. Elintarvikemarkkinalakiin lisättäisiin myös säännökset, joilla vahvistetaan alkutuottajan ja elintarviketeollisuuden liiketoimintaa koskevien tietojen suojaa sekä suojaa sopimuksen tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeettomilta kustannuksia aiheuttavilta tietovaateilta tavarantoimittajan kustannusrakenteista ja tuotantotavoista. Elintarviketeollisuuden osalta erityisesti reseptiikkaa koskevien tietojen luovuttaminen ostajalle heikentää kannusteita innovoida uusia tuotteita, kun tuotteitten elinkaari jää kopioinnin vuoksi lyhyeksi. Kopiointiuhkan pienentäminen voi suojata uusia tuoteinnovaatioita ja kannustaa edelleen tuotekehitykseen. Ehdotuksella parannettaisiin myös tavarantoimittajan suojaa ostajan kaupallisilta kostotoimilta säätämällä niin sanotusta kosto-olettamasta. Elintarvikemarkkinalla niin kotimaassa kuin muuallakin EU:n piirissä vallitsee ilmapiiri, jossa heikommat osapuolet eivät aina uskalla kaupallisten kostotoimien pelossa vedota oikeuksiinsa. Kosto-olettaman tarkoituksena on rohkaista tavarantoimittajia, siis alkutuottajia ja elintarviketeollisuutta, vetoamaan lakisääteisiin ja sopimusperusteisiin oikeuksiinsa nykyistä useammin. Elintarvikemarkkinalakiin lisättäisiin säännös velvollisuudesta neuvotella heikomman osapuolen pyynnöstä sopimuksen sisällöstä uudelleen poikkeuksellisten olosuhteitten vuoksi. Erityisesti pitkien sopimusten voimassa ollessa olosuhteet voivat muuttua olennaisesti esimerkiksi äkillisten ja yllättävien luonnonolosuhteitten ja niiden aiheuttaman kustannuskriisin vuoksi. Tavarantoimittajat jäävät kohtuuttomaan asemaan, jos sopimusehtojen muuttamisesta ei tällaisessa tilanteessa voida neuvotella. Tämänhän me muistamme esimerkiksi vuodelta 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja kustannukset lähtivät hurjaan nousuun ja nopeasti. Periaatteessa tällä hetkellä saatamme elää ihan samanlaista kustannusnousun vaihetta, joten siinäkin mielessä tämän lainsäädännön eteenpäinvieminen on mitä ajankohtaisinta. Elintarvikemarkkinalakiin lisättäisiin myös säännös, jonka avulla elintarvikemarkkinavaltuutettu voi valvontatoimissaan puuttua nykyistä paremmin neuvotteluvoiman väärinkäyttöön. Ostaja ei saa käyttää neuvotteluvoimaltaan merkittävästi heikompien tavarantoimittajien kannalta kohtuutonta sopimusehtoa. Kohtuuttomat ehdot ovat tyypillisesti sellaisia, jotka siirtävät liikesuhteeseen liittyvät riskit yksipuolisesti heikomman osapuolen kannettavaksi. Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettua lakia muutettaisiin siten, että elintarvikemarkkinavaltuutettu voisi hakea markkinaoikeudelta ostajalle määrättävää kieltoa jatkaa neuvotteluvoimaltaan heikompien tavarantoimittajien kannalta kohtuuttoman sopimusehdon tai sopimuskäytännön käyttämistä. Arvoisa puhemies! Kotimaisen alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden turvaaminen on kotimaisen huoltovarmuuden näkökulmasta välttämätöntä. Me emme voi rakentaa meidän ruokaturvaa ulkomaisen halpatuonnin varaan. Elintarvikehuollossa koko arvoketjun on toimittava. Elintarvikehuollon turvaamisen perusedellytyksiä ovat kannattava alkutuotanto ja myöskin osaamisen ja jatkuvuuden varmistaminen. Nyt esitettävät elintarvikemarkkinalain muutokset turvaavat hyvien ja reilujen kauppatapojen noudattamista elintarvikeketjussa, ja niistä hyötyvät niin koko elintarvikeketju kuin kuluttajatkin. Ja tässä on vielä todettava, että tällä hetkellä nämä epäterveet kauppatavat huolettavat ympäri Eurooppaa ja keskustelua käydään koko Euroopan tasolla. Ruokaketjun epäterveitä kauppatapoja suitsiva direktiivi eli niin sanottu UTP-direktiivi on tällä hetkellä komissiossa tarkastelun alla. Joten, hyvät edustajat, eduskunnan lainsäädäntövaltaa kunnioittaen tälle pitkään odotetulle ja kaivatulle laille toivotaan monelta taholta perusteellista mutta nopeaa voimaansaattamista. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]