Arvoisa herra puhemies! Kiitokset ministerille esittelystä. Tämä hyvinvointialueen talouden tasapainottaminen ja alijäämien kattamiseen liittyvä lisäaika — todellakin näitä esityksiä on tänne saliin jo useampi vuosi odotettu, ja tietysti on hyvä, että vihdoin ja viimein tähän asiaan on herätty. Nyt ollaan osan alueista kanssa pääsemässä siihen, että jatkoaikaa on tulossa sinne vuoden 2029 loppuun asti. Käytännössä tämä varmaan keventäisi tilannetta ehkä noin 4—5 hyvinvointialueella, joille se alkuperäinen kahden vuoden sopeutus olisi ollut epärealistinen. Arvoisa puhemies! Jos katsotaan isossa kuvassa näitä hallituksen ratkaisuja ja hyvinvointialueiden taloustilannetta, niin kyllähän tässä puhutaan erittäin, erittäin kosmeettisesta ja pienestä vaikutuksesta, jos katsotaan niitä muita ratkaisuja, mitä tässä samaan aikaan ollaan hyvinvointialueitten rahoituksiin tekemässä — näyttää nimittäin siltä, että nämä rahoitusleikkaukset jatkuvat. Hallitus on lähettänyt lausuntokierrokselle lakiluonnoksen 490 miljoonan euron leikkauksista hyvinvointialueiden rahoitukseen vuoden 2029 tasossa. Lisäksi parhaillaan hallitus etsii näitä sadan miljoonan euron leikkauksia hyvinvointialueitten sosiaalipalveluihin, joista ehkä kuullaan sitten lähiaikoina lisää. Isossa kuvassa tämä jatkoajan pidennys muutamille alueille ei juuri tilannetta korjaa. Ehkä olennainen kysymys on se, miksi näitä ratkaisuja ja muutoksia ollaan tekemässä vasta nyt, ottaen huomioon, että useilla hyvinvointialueilla ollaan pakkoraossa: palveluita on jouduttu lakkauttamaan ja keskittämään, kun ollaan jahdattu niitä alijäämiä. Jos tämäkin ratkaisu olisi tehty aiemmin, niin todennäköisesti olisi monia tärkeitä palveluja eri hyvinvointialueilla ja eri puolilla Suomea pystytty turvaamaan. Arvoisa puhemies! Tähän loppuun vielä muutamia esityksiä — vaihtoehtojakin täytyy pystyä antamaan ja esittämään, joten esitän ministerille vielä muutamia kysymyksiä, kävisivätkö nämä keskustan ratkaisuvaihtoehdot hyvinvointialueitten tilanteeseen. Ensinnäkin tämä alijäämien kattamisaika kyllä kannattaisi kaikkien alueiden osalta pidentää suoraan sinne vuoteen 29 saakka niiden osalta, jotka sitä lisäaikaa tarvitsevat, ja sen vastineeksi sitten alueet sitoutuisivat siihen kustannustason hillintään. No, sitten yhtenä vaihtoehtona on tämä hyvinvointialueiden velkasaneeraus. Jos arviointimenettelyssä oleva hyvinvointialue saa taloutensa tasapainoon, voitaisiin aiemmilta vuosilta kertyneet alijäämät antaa osittain anteeksi. Näin kannustettaisiin vaikeimmassa asemassa olevia alueita talouden tervehdyttämiseen. Kävisikö tämä, arvoisa ministeri? Sitten asia, jota olemme pitäneet myöskin pitkään esillä, on tämä matkakulujen siirtäminen Kelasta hyvinvointialueille. Silloin nähtäisiin se kokonaisuus, nähtäisiin se palveluiden keskittämisen hinta, se taksirallin hinta, mitä nämä palveluitten lakkauttamiset todellisuudessa maksavat, kun nämäkin kulut menisivät sitten samasta rahapussista. Toki hyvinvointialueilla tarvitaan myöskin pidemmällä aikavälillä rahoituksen vakauttamista ja ennakoitavuuden parantamista. Tähän liittyy myöskin diagnostiikkatietojen luotettavuus, ja toki on tärkeää myöskin kannustaa alueita tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen. Lopuksi, arvoisa puhemies: Tärkeintä on se, että hallituksen tulisi johtaa tätä uudistusta nimenomaan niin, että pyritään kehittämään ja parantamaan niitä epäkohtia, jotka matkan varrella on löydetty, eikä kurjistamaan entisestään alueiden ja niiden henkilöstön tilannetta. — Kiitos.