Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2027 on tiivis ja selkeä — kiitos hyvin tehdystä selonteosta. Selonteossa käsiteltävät toimet ovat pieni osa siitä laajasta yhteistyöstä, jota Suomen ja Naton välillä tehdään. Kyse on nimenomaan rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävistä, joissa Suomi kantaa vastuunsa puolustusliiton jäsenenä. Tämä toiminta tukee sekä liittokunnan että Suomen etuja. Maailmanpolitiikan rajut muutokset ja erityisesti USA:n muuttunut asema vaikuttavat merkittävästi Suomen Nato-suhteeseen. Eurooppalaiset Nato-maat joutuvat panostamaan entistä enemmän omaan puolustukseensa ja ottamaan suuremman vastuun Euroopan puolustuksesta, ja tämähän edellyttää merkittäviä lisäpanostuksia puolustusmenoihin. Suomen on ensisijaisesti itse kannettava vastuu omasta puolustuksestaan. Emme voi tuudittautua siihen, että pelkkä Nato-jäsenyys olisi turva sodan syttyessä. Yhteistyötä naapurimaiden, Ruotsin, Norjan ja Tanskan, kanssa on edelleen lisättävä. Yhdessä muodostamme vahvan toimijan Naton sisällä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen seurauksena muuttunut Euroopan turvallisuustilanne ovat korostaneet Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävien merkitystä. Naton läsnäoloa itäisen sivustan jäsenmaissa on lisätty, ja pelotetta ylläpidetään, kehitetään ja osoitetaan säännöllisellä harjoittelulla, yhteisellä operoinnilla ja läsnäololla. Vuonna 27 Naton rauhan ajan tehtäviä toteutetaan eteen työnnetyillä maavoimajoukoilla, pysyvillä merivoimaosastoilla, ilmavalvonnan päivystystoiminnalla, tehostetulla ilmapuolustuksella, Naton nopean toiminnan joukoilla sekä erillisillä valvonta- ja valmiustoimilla. Näihin tehtäviin osoitetut joukot toimivat suoraan Naton johdossa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan neljä vuotta sitten jännitteet Itämeren alueella ovat kasvaneet merkittävästi. Venäjän varjolaivaston toiminta ja merikaapeleihin kohdistuneet toimet aiheuttavat merkittävän uhan Itämeren rantavaltioille. Venäjän vihamielisten toimien arvioidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Tarve vastatoimille erityisesti kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi Suomen lähialueilla korostuu jatkossakin. Arvoisa puhemies! Naton pysyvät merivoimaosastot muodostavat liittokunnan merellisten suorituskykyjen ytimen. Ne mahdollistavat jatkuvan, uskottavan ja joustavan kyvykkyyden, joka on nopeasti otettavissa käyttöön kriisitilanteissa ja jännitteiden kasvaessa. Osallistuminen laivasto- ja miinantorjuntaosastojen tehtäviin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla on osoitus vastuunkannosta etenkin lähialueemme turvallisuudesta. Arvoisa puhemies! Vaikka suora sotilaallinen uhka Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla arvioidaan tällä hetkellä suhteellisen matalaksi, turvallisuustilanne voi muuttua nopeasti. Kiristyvässä tilanteessa suoraa sotilaallista uhkaa Naton merivoimaosastoja vastaan ei voida poissulkea. Naton laivasto- ja miinantorjuntaosastojen tehtävät ovat pääosin tavanomaisia rauhan ajan toimia, joilla Nato osoittaa sotilaallista valmiuttaan, vahvistaa pelotettaan ja harjoituttaa joukkojaan. Laivasto-osastot ovat kuitenkin Naton johdossa ja tarvittaessa käytettävissä kaikkiin liittokunnan tehtäviin, mukaan lukien nopean toiminnan joukot. Myös suomalaisille aluksille ja sotilaille suunnitellut tehtävät voivat tilanteen muuttuessa laajentua. Arvoisa puhemies! Siksi onkin tärkeää, että Puolustusvoimat arvioi osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä huolellisesti ennen mahdollista osallistumisajankohtaa, ja näissä arvioinneissa tulee huomioida myös osallistumisen ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkitys. [Timo Heinonen: Hyvä!]