Arvoisa puhemies! Kiitos kaikille ryhmille. Siitä vallitsee laaja yhteinen käsitys, että Suomen tulee osallistua rauhanajan tehtäviin ottaen huomioon tietysti oma maantiede ja oman puolustuksen tarpeet. Samassa yhteydessä on huomioitava se, että myös me tällä hetkellä rakennamme rauhanajan tehtäväkokonaisuutta Suomen eli pohjoisen eteentyönnettyjen maavoimajoukkojen osalta, viemme eteenpäin tällä hetkellä neuvotteluja useiden maiden kanssa heidän joukkojensa määrittämisestä. Juuri eilen kävimme vierailulla suuressa puolustusharjoituksessa pohjoisessa, jossa myös Ranskan, Italian, USA:n ja brittien joukot olivat harjoittelemassa siellä metrin lumihangessa ja ottamassa tuntumaa, miltä se tuleva FLF-roolitus sitten ehkä maistuu. Se oli myös ensimmäinen suurempi harjoitus, jota Mikkelin esikunta nyt sitten johti, eli jatkossa suomalainen kenraali käytännössä kriisiaikana johtaa Naton maapuolustusta Skandinavian alueella. Eli se on hyvä. Me ollaan haluttu rakentaa se niin, että suomalaiset ovat päällikön paikalla myös siinä Naton kokonaismaanpuolustusjärjestelyssä, koska meillä on myös se paras tuntuma, miten tämä asia pitää hoitaa täällä. Trumpin pyyntö Natolle: On päivänselvä asia, että Natossa käydään nyt kovaa keskustelua, ja myräkkä maailmanpolitiikassa on rantautunut aina aika ajoin myös Naton sisälle. Ei siitä pääse mihinkään. Suomelle Naton yhtenäisyys ja päättäväisyys on kriittisen tärkeää, ehkä jopa elintärkeää. Me tehdään kovasti töitä sen kanssa, että Nato pysyy päättäväisenä ja vahvana liittokuntana. Nämä pyynnöt eivät sinänsä liity Naton ydintehtäviin, enkä näe perustelluksi, että Nato lähtee näissä jotenkin aktivoitumaan, mutta sitten kun mennään itse asiaan, niin on päivänselvää, että tietyt kriittiset kauppareitit tai tässä tapauksessa energiahuollon reitit ovat myös Euroopan taloudelle, energialle, lannoitteiden saamiselle maatalouteen ja muihin kriittisen tärkeitä, jos me halutaan, että jotenkin yhteiskunnan olot eivät lähde käsistä niin bensapumpuilla kuin ruoan hinnassa tai monissa muissakin. Sen takia varmasti läntisen Euroopan suuremmat valtiot tällä hetkellä ihan vakavasti pohtivat, miten tätä asiaa voitaisiin järjestää. Siellä on aiemmin ollut EU-viitekehyksissä tiettyjä operaatioita, mutta tämä on selvästi vaarallisempi, joten tässä on pidättyväisyyttä sen takia monella maalla. Suomi katsoo ihan rauhassa, miten Euroopan maat toimivat, ja meidän resurssit ovat ensisijaisesti sidottuina Venäjän lähipiirin toimintoihin. Rauhanajan tehtävistä on syntynyt erittäin merkittävää ja hyvää kokemusta. Olemme päässeet kehittämään yhteistoimintaa Meri- ja Ilmavoimien osalta, ja on havaittu, että meidän toimintomme ovat oikein laadukkaita ja hyviä. Täällä on useampaan otteeseen mainittu tästä ydinenergialaista, joka ei suoraan tähän liity, mutta siinä mielessä se liittyy, että me tiedetään, että naapurimme valitettavasti on osoittanut Ukrainassa, että se voi ottaa mielivaltaisia sotilaallisia riskejä naapureitaan kohtaan. Sen takia Naton perinteisen puolustuskyvyn ja ydinasesuojan muodostama ennakkopelote on äärimmäisen tärkeä, että niitä vahvistetaan määrätietoisesti koko liittokunnassa ja Suomen osalta. Niillä on tarkoitus estää ennalta Venäjän sotilaallisen voiman käyttö Nato-jäsenmaita kohtaan. Sen takia näitä esityksiä tehdään. Ne perustuvat Puolustusvoimien ja puolustusministeriön parhaiden asiantuntijoiden syvälliseen asiantuntemukseen ja suunnitteluun, eivät mihinkään yhtäkkisiin poliittisiin julkilausumiin puoluetoimistoilta tai muualta. Se esitys olisi tullut sieltä virkakunnalta minkä väriselle hallitukselle tahansa. Tähän palataan jäsentyneesti sitten lainvalmisteluprosessin yhteydessä. Väylien kehittäminen on erittäin keskeinen kysymys meille. Olemme käytännössä kriisin aikana saari. Sen takia länsirannikon satamat, pohjoisen siltojen kestävyys, raideyhteydet ja Pohjola-yhteys ovat meille kriittisen tärkeitä, ja kulkureitit niin pohjoisessa Suomessa kuin aina Itä-Suomessa ovat meille todella tärkeitä tämän military mobilityn kokonaisuudessa. Pyrimme niissä huomioimaan aina myös teollisuuden ja elinkeinoelämän tietyt hyödyt. Henkilöstön riittävyys näihin tehtäviin järjestyy nykyvolyymissa, mutta tulevaisuudessa pitää arvioida yhä enemmän reserviläisten mahdollista palkkaamista sopimussotilaiksi. Vapaaehtoisia näihin yleensä löytyy kyllä ihan hyvinkin. Sitten vielä edustajat Kokko ja Jäntti: Onko tämä liian raskas malli selontekoprosessiin? Meillä on tällä hetkellä käynnissä arviointityö, miten meidän kannattaa normalisoida valtioinstituutioiden päätöksentekomalleja Nato-aikaan, koska esimerkiksi tämä rauhanajan tehtäviin osallistuminen kuormittaa hallintokoneistoa pienillä virkamiesresursseilla. Siellä pyöritetään erittäin paljon paperia tavallaan vanhasta ja tutusta, normaalista asiasta. Tätä on syytä arvioida varmasti ensi vaalikaudella, kannattaako näissä ihan tavanomaisissa asioissa olla näin raskas prosessi, vaikkakin keskustelu on aina hyvästä. Drone-kehittäminen osana Natoa: Me tehdään tällä hetkellä merkittävästi kotimaan puolustusteollisuuteen investointeja ja kannustetaan meidän yrityksiä pääsemään Naton kasvaviin puolustushankintamarkkinoihin mukaan. Esimerkiksi Mikkelissä tehtävä drone-kehittäminen on yksi hyvä esimerkki, että meillä on paljon tällaisia pysyviä, kasvavia yritysmahdollisuuksia tällä sektorilla. — Kiitos.