Arvoisa puhemies, hyvä eduskunta! Eduskunnalle annetun selonteon pohjalta kuullaan eduskuntaa koskien Puolustusvoimien osallistumista Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2027. Arvoisa puhemies! Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat tärkeä osa Naton perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella. Näiden tehtävien tavoitteena on osoittaa valmiutta ja puolustuskykyä sekä liittolaisten keskinäistä solidaarisuutta, jaettua vastuunkantoa ja yhtenäisyyttä. Pelotetta ylläpidetään, kehitetään ja osoitetaan säännöllisellä harjoittelulla, yhteisellä operoinnilla ja läsnäololla. Venäjän hyökkäyssota ja sen johdosta Euroopan turvallisuustilanteessa tapahtunut muutos ovat korostaneet Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävien merkitystä, ja läsnäoloa on lisätty itäisen sivustan jäsenmaissa. Naton rauhan ajan tehtäviä toteutetaan eteen työnnetyillä maavoimajoukoilla, pysyvillä merivoimaosastoilla, ilmavalvonnan päivystystoiminnalla, rauhan ajan tehostetulla ilmapuolustuksella, Naton nopean toiminnan joukoilla sekä erillisillä valvonta- ja valmiustoimilla. Arvoisa puhemies! Viime vuonna osallistuimme ilmavalvonnan päivystystoimintaan Islannissa ja pysyvien merivoimaosastojen toimintaan Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla. Kuluvan vuoden aikana jatkamme osallistumista merivoimaosastojen toimintaan. Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin osallistumisesta on tullut osa normaalia Puolustusvoimiemme toimintaa. Osallistuminen näihin tehtäviin on tuonut Puolustusvoimille konkreettista kokemusta toiminnasta Nato-operaatioissa, kehittänyt suorituskykyjämme ja edistänyt Suomen Nato-integraatiota. Osallistuminen on myös tiivistänyt Suomen liittolaissuhteita useiden maiden kanssa. Osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin kuuluu liittolaisten toimintaan ja on tärkeä osa Suomen toimintaprofiilia Naton jäsenmaana. Suomelle on tärkeää osoittaa konkreettisesti sitoutumista ja vastuunkantoa liittokunnan pelotteesta ja puolustuksesta. Tehtäviin osallistuminen on osa liittokunnan taakanjakoa, ja on erittäin tärkeää osoittaa sitoutumista Euroopan pelotteen ja puolustuksen vahvistamiseen myös transatlanttisten suhteiden vahvistamisen näkökulmasta. Osallistuminen laivasto-osaston ja miinantorjuntaosaston tehtäviin ensisijaisesti Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla on osoitus vastuunkannosta etenkin lähialueemme turvallisuudesta. Puolustusvoimien on tarkoitus osallistua pysyvän miinantorjuntaosaston tehtäviin yhdellä Katanpää-luokan aluksella enintään kuuden kuukauden ajan vuoden 2027 aikana. Puolustusvoimien on tarkoitus osallistua myös pysyvän laivasto-osaston tehtäviin henkilöstöllä sekä mahdollisesti yhdellä Hamina-luokan aluksella enintään kuukauden ajan vuoden 2027 aikana. Mahdollisella Hamina-luokan aluksen osallistumisella varaudutaan Naton mahdollisiin päätöksiin yllättäviin turvallisuusuhkiin vastaamisesta SNMG1-alusosastolla, kuten erillisenä valvonta- ja valmiustoimena tällä hetkellä toteutettu Baltic Sentry. Puolustusvoimilla on mahdollisuus vetää joukko pois tehtävästä, mikäli kansallisen puolustuksen kehitysnäkymä sitä edellyttäisi. Naton maavoimajoukkojen tehtäviin muissa liittolaismaissa ei ole tarkoitus osallistua vuonna 2027. Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Suomen asema liittokunnan itäisen sivustan maana sekä Suomen rooli Naton alueellisessa suunnittelussa muodostavat asetelman, jossa on tarkoituksenmukaista keskittää Maavoimien toiminta Suomen omalle alueelle. Esimerkkeinä tästä ovat Suomeen hiljattain perustettu maavoimajohtoporras sekä turvallisuustilanteen mukaan skaalattava eteen työnnetty Naton maavoimajoukko pohjoiseen. Myöskään ilmapuolustuksen ennalta suunniteltuihin valmiusvuoroihin muissa liittolaismaissa ei ole tässä vaiheessa suunniteltu osallistumista vuodelle 2027. F-35-käyttöönottoprojektin käynnistyminen ja eteneminen määrittävät, milloin Ilmavoimien on mahdollista tähän toimintaan tulevaisuudessa osallistua. Arvoisa puhemies! Toimintaan Naton pysyvissä merivoimaosastoissa ei kohdistu normaaliin kansainväliseen harjoitustoimintaan tai kansalliseen alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen tehtäviin verrattuna poikkeavia uhkia. Suora sotilaallinen uhka Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla arvioidaan tällä hetkellä matalaksi. Lännen sotilaallinen läsnäolo ja aktiivisuus vetävät puoleensa Venäjän vastatoimia. Muutokset turvallisuustilanteessa ovat kuitenkin mahdollisia, eikä mahdollisesti kiristyvässä turvallisuustilanteessa suoraa sotilaallista uhkaa Naton merivoimaosastoja vastaan voida sulkea pois. Arvoisa puhemies, hyvä eduskunta! Naton pysyvien laivasto- ja miinantorjuntaosastojen tehtävät sisältävät tällä hetkellä tavanomaisia rauhan aikaisia alusten toimia, joilla Nato osoittaa yhtäältä sotilaallista valmiuttaan, lisää pelotettaan ja harjoituttaa joukkojaan. Ne ovat kuitenkin Naton johdossa ja tarvittaessa käytettävissä Naton neuvoston päätösten mukaisesti kaikkiin Naton tehtäviin, mukaan lukien Naton nopean toiminnan joukot. Myös suomalaisille aluksille ja sotilaille osana Naton pysyviä laivasto- ja miinantorjuntaosastoja suunnitellut tehtävät voisivat näin ollen joissain olosuhteissa muuttua tilanteen niin vaatiessa. Valtioneuvosto kuulee näin ollen eduskuntaa antamalla sille asiasta selonteon.