Arvoisa puhemies! Kiitos eduskuntaryhmille kantaa ottavista puheenvuoroista ja kiitos ulkoasiainvaliokunnalle ansiokkaasta mietinnöstä ja lausuntovaliokunnille perehtyneisyydestänne. Selonteon voi mieltää kahden pilarin kautta. Ensimmäinen pilari koostuu Suomen pitkäjänteisestä työstä. Suomi on sitoutunut kestävän kehityksen toimintaohjelmaan. Suomi tukee demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja kansalaisyhteiskuntaa, ja maamme työn vahvuusalueina korostuvat naisten ja tyttöjen oikeudet, koulutus ja ilmastotoimet sekä alueellisena painopisteenä Ukraina. Toisena pilarina on kehityspolitiikan uusi punainen lanka, jossa yhdistyvät kauppaa edistävä kehitysyhteistyö, markkinoiden avaaminen suomalaisille yrityksille sekä kehitysmaiden taloudellisen toimeliaisuuden vahvistaminen. Suomen kauppapolitiikan tärkein tavoite on edistää suomalaisten yritysten vientiä ja investointeja. Samalla on huomioitava huoltovarmuus ja turvallisuus. Geopoliittisten ja geotaloudellisten jännitteiden kasvu, nousevien ja kehittyvien maiden asema ja talouden riskit edellyttävät muutoksia kauppa- ja kehityspolitiikaltamme. Suomen ja myös EU:n on kohdennettava vaikuttamistaan entistä strategisemmin ja määriteltävä tavoitteet ja keinot selkeästi. Tuemme Suomen kaupallistaloudellisia intressejä kehittyvillä markkinoilla ja lisäämme kehittyvien maiden taloudellista riippumattomuutta vahvistamalla niiden omaa vastuuta kehityksestään. Me edesautamme kehittyvien maiden teollistumista. Vienninedistämistoiminnan tehostamisessa me kiinnitämme erityistä huomiota kansainvälistymiseen valmiiden pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Team Finland -uudistuksen toimeenpano on tässä keskeisessä roolissa. Uudistuksessa integroidaan Business Finlandin ulkomaantoiminnot ulkoasiainhallintoon ja uudistetaan Team Finland -verkoston johtamisrakenne kotimaassa. Samalla ulkoministeriö kehittää yrityspalveluaan. Avoin ja monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä on edelleen kauppapolitiikan perusta. Se luo ennustettavuutta ja vakautta, joka hyödyttää suhteellisesti eniten pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja Suomen kaltaisia pieniä maita. Maailmantalouden kasvaneisiin riskeihin on vastattava, ja se on tehtävä siten, että ei tarpeettomasti rajoiteta kauppaa eikä vääristetä markkinoita. Monenkeskisen järjestelmän rinnalla vapaakauppasopimukset ja muut rajatummat yhteistyömallit, kuten raaka-ainekumppanuudet ja digitaaliset kumppanuudet, avaavat uusia markkinoita ja helpottavat yritysten kaupankäyntiä. Monipuoliset kauppasuhteet lisäävät myös talouden kriisinkestävyyttä. Viimeaikaiset toimintaympäristön muutokset ovat osoittaneet, että kauppapolitiikka on yhä kiinteämmin osa ulko- ja turvallisuuspolitiikan keinovalikoimaa. Yhdysvallat on Suomelle tärkeä strateginen kumppani, läheinen liittolainen ja merkittävä kauppakumppani. Suomi kannattaa avointa kauppaa ja painottaa, että Yhdysvallat ja Eurooppa tarvitsevat toisiaan menestyäkseen globaalissa, taloudellisessa ja teknologisessa kilpailussa. EU—Yhdysvallat-kauppa vastaa noin 30:tä prosenttia koko maailmankaupasta. Arvoisa puhemies! Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehitysyhteistyön muodoissa ja keinoissa keskitytään yhä enemmän kauppaa tukevaan kehitysyhteistyörahoitukseen ja molemminpuoliseen hyötyyn. Tasavertaiseen kumppanuuteen kuuluu kiinteästi kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän kunnioittaminen. Sen osana kehitysyhteistyö on ehdollistettu siten, että maiden tulee vastaanottaa omia palautettavia kansalaisiaan. Lisäksi emme tee kahdenvälistä kehitysyhteistyötä maiden kanssa, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa. Kehitysyhteistyöhön budjetoidut julkiset varat eivät riitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, vaan tarvitaan uusia avunantajia aiempien rinnalle, kehittyvien maiden omien resurssien parempaa hyödyntämistä sekä yksityisiä rahoitusvirtoja. Tätä tukevat myös omat yksityisen sektorin kehitysrahoitusinstrumenttimme, kuten julkisen sektorin investointituki PIF. Yritysten osallistumiseen liittyy sekin, että Suomi julkisti viime marraskuussa Ukrainaa varten suunnitellun FUIF-rahoitusvälineen, jonka kautta voidaan rahoittaa suomalaisyritysten toteuttamia julkisia investointeja Ukrainaan 50 miljoonan euron arvosta. Tuemme lisäksi jatkossakin toimivaa demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa, jotka ovat kestävän yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä. Nämä ovat keskeisiä elementtejä myös Suomen omassa kehityshistoriassa. Ukrainalle tukemme on vankkumaton, ja se heijastuu tietysti myös siten, että tällä vaalikaudella Ukraina on ylivoimaisesti suurin kumppanimaamme kehitysyhteistyössä ja jatkamme kestävän rauhan edistämistä.