Arvoisa puhemies! En asiasta ole kauhean ylpeä, mutta olen kokemusasiantuntija tässä nuorten kaahailussa, ja muistan aivan hyvin vieläkin, vaikka aikaa on aika paljonkin siitä, miten syynä oli vieressä oleva teinityttö tai joku muu kaveri, mille piti näyttää. Ongelmaksi muodostui tietenkin se, että oli Rovanperän jalat mutta omat kädet, ja ne vehkeethän lipsahtivat aina turhankin usein Metsähallituksen puolelle. En ole pitänyt kirjaa, mutta pitkälti toistakymmentä autoa taisin tuhota siinä ensimmäisenä vuotena, kun liikenteeseen lähdin. Nyt on tärkeä tavoite tässä kyseessä, ja tämä yöllinen ajorajoitus on äärettömän hyvä kokeilu tässä asiassa, ja tavallansa muullakin tavalla yrittää saada kitkettyä tätä asiaa pois. Mutta tietysti kun tässä yliedustettuina ovat miehet ja aika usein vielä taustalla on ADHD:takin, niin se on eri asia, kuinka paljon sitten kuitenkaan se asia korjaantuu sillä, niin ettei pahimmillaan käy niin, että tämä ajosuoritemäärä tulee pysymään samana ja nämä onnettomuudet jatkuisivat. Tätä on äärettömän tärkeää seurata ja yrittää jatkossakin keksiä uusia, hyviä ratkaisuja tähän asiaan. Tilastot ovat aavistuksen hankalia siinä mielessä, että ne eivät oikein ole ottaneet huomioon näitä: tilastot pikkasen näyttävät tällä hetkellä siinä mielessä vääriltä, että 17-vuotiaitten kolarit tai etenkin vakavat kolarit ovat järkyttävässä nousussa, mutta niitä kun ei ole pystytty vertailemaan kuin sen muutaman vuoden ja vastaavasti ne aikaisemmin ovat olleet 18-vuotiaitten tekemiä. Sinällään toivoisin, että me pystyttäisiin todellakin puuttumaan tähän ja pystyttäisiin jollain tavalla estämään tällaisen minun tapaiseni kaverin toimintaa, mutta toivoisin myös sitä, että seurattaisiin tätä toimintaa sillä tavalla, ettei me tehdä sääntelyä kuitenkaan sitten vain turhaan vaan että me varmasti saadaan oikeasti tuloksia tästä. Ja toivon etenkin sitä, että me edelleen yritetään keksiä ja kehittää uusia juttuja. Tietysti omalta osaltani voisin sanoa aika vakaasti sen, että yksi tapa olisi saada enemmän paikkoja, joissa päästään ajamaan ja kokeilemaan niitä rajoja ja sitä kautta myös oppimaan hallitsemaan sitä autoa siinä kohtaa, kun se meinaa lähteä käsistä, eikä niin, että ensimmäisen kerran kun se takavetoauton perä on rinnalla, ruvetaan keksimään, mitä tässä pitäisi tehdä. — Kiitos.