Arvoisa puhemies! Globaali toimintaympäristö muuttuu tällä hetkellä nopeammin kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Suurvaltapolitiikan jännitteet, kauppapolitiikan kiristyvä vastakkainasettelu, ilmastonmuutoksen kiihtyminen, tekoäly, datatalous, kriittiset riippuvuudet — nämä kaikki haastavat ja muuttavat sitä maailmantalouden perustaa, joka toimintaympäristönämme toimii ja haastaa näin myös Euroopan unionin toimintakykyä. Tässä tilanteessa Euroopan unionin taloudellisen menestymisen edellytykset ovat suoraan yhteydessä Suomen tulevaisuuteen. Siksi on tärkeää, että käymme tänään keskustelua paitsi siitä, millaisin ratkaisuin Eurooppa voi vahvistaa kilpailukykyään ja turvata asemansa globaalissa taloudessa, myös siitä, millä tavoin voimme vaikuttaa siihen, että nämä ratkaisut ovat myös Suomen etujen mukaisia. Eduskunta, suuri valiokunta, käsittelee parhaillaan komission esitystä EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028—2034, eli niin sanottu MFF. Kyse ei ole vain budjettikehyksestä vaan strategisesta suunnitelmasta, joka määrittää Euroopan kyvyn vastata tulevaisuuden haasteisiin. On ilahduttavaa, että Suomen pitkäjänteinen ja aktiivinen ennakkovaikuttaminen on nähtävillä komission linjauksissa. Ukrainan tukeminen, turvallisuus, puolustus sekä kilpailukyvyn vahvistaminen ovat nousseet rahoituskehysehdotuksen painopisteiksi. Juuri tämä on ollut Suomen ennakkovaikuttamisen tavoitteena. Epävarmassa maailmassa ei riitä, että teemme asioita samalla tavalla kuin ennenkin. Siksi myös tämän rahoituskehyksen on muututtava. Sen on kyettävä vastaamaan tämänhetkisiin uhkiin ja sopeutumaan myös odottamattomiin tilanteisiin tulevaisuudessa. Euroopalla on oltava yhtenäinen suunnitelma ja ennen kaikkea kykyä toimeenpanna se. Tämä edellyttää joustavuutta, strategista ajattelua ja rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka vahvistavat Euroopan kriisinkestävyyttä. Euroopan kilpailukyky ei kuitenkaan synny pelkästään rahoituksesta. Se syntyy taloudellisesta toimintaympäristöstä, joka kannustaa innovaatioihin, investointeihin ja kasvuun. On tunnustettava, että EU:n kyky kohdistaa voimavaroja teknologiseen kehitykseen on jäänyt jälkeen muun muassa Yhdysvalloista ja Kiinasta. Syitä tähän ovat muun muassa liiallinen sääntely, sisämarkkinoiden puutteet ja julkisten varojen tehoton käyttö. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että tulevalla seitsenvuotisella rahoituskehyskaudella panostamme enemmän juuri tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Juuri nämä ovat EU:n rahoituksen vaikuttavimpia investointeja. Rahoituksen tulee perustua avoimeen kilpailuun ja laatuun. Juuri tätä laatunäkökulmaa Suomi pyrkii painottamaan. Tämä on Suomen etu, sillä meillä on huippuosaamista lähes kaikilla kilpailukykyrahaston painopistealoilla. Samalla on huolehdittava koko tki-ketjusta: tutkimuksesta pilotointiin, skaalaamiseen ja kaupallistamiseen. Tämä edellyttää myös investointeja tutkimusinfrastruktuureihin. Arvoisa puhemies! Ajankohtainen turvallisuustilanne ja talous linkittyvät kiinteästi yhteen. Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustusmenojen kasvu ei ole poliittinen valinta vaan geopoliittinen välttämättömyys tässä tilanteessa ja turvallisuusympäristössä. Ukrainan tukeminen on Euroopan keskeinen turvallisuuspoliittinen tehtävä. Samalla se on myös investointi Euroopan vakauteen. Tukemme on oltava riittävää, pitkäjänteistä ja uskottavaa. Samalla on rakennettava selkeä polku Ukrainan EU-lähentymiselle. On myös muistettava, että oikeusvaltioperiaate ja yhteiset arvot ovat Euroopan kilpailukyvyn perusta. Ne luovat luottamusta, vakautta ja ennakoitavuutta, mitkä ovat juuri niitä tekijöitä, joita yritykset ja sijoittajatkin arvostavat. Arvoisa puhemies! Suomi jatkaa määrätietoista vaikuttamista rahoituskehysneuvotteluissa. Meidän on varmistettava, että kehyksen taso pysyy maltillisena mutta samalla on riittävä vastaamaan Euroopan strategisiin tarpeisiin. On huolehdittava siitä, että Suomi saa oikeudenmukaisen osuuden EU-rahoituksesta ja Suomen erityisnäkökulmat, kuten esimerkiksi itärajan tilanne, huomioidaan, ja että kansallinen yhteisrahoitus on suunniteltu ajoissa ja linjassa EU-tavoitteiden kanssa. Arvoisa puhemies! Euroopan taloudellinen menestys ei ole itsestäänselvyys. Se vaatii rohkeutta uudistua, kykyä tehdä päätöksiä ja halua katsoa pidemmälle kuin seuraavaan budjettikauteen. On tärkeää, että käymme tätä eurooppapoliittista keskustelua myös täällä suuressa salissa.