Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokuntahan antoi lausunnon tästä selonteosta, ja tästä muutaman sanasen teille nyt tulin kertomaan. Sivistysvaliokunta on käsitellyt selontekoa toimialansa kannalta ja pitää selontekoa ja siinä esitettyjä tavoitteita tärkeinä. Digitalisaation hallittu kehittäminen ja hyödyntäminen edellyttävät suunnitelmallisuutta ja suunnitelman johdonmukaista toimeenpanoa. Digikompassin mukainen visio kilpailukykyisestä, kestävästä ja hyvinvoivasta sekä digitaalisesti kyvykkäästä Suomesta on kannatettava. Selonteossa esille tuoduista arvoista valiokunta korostaa ihmisläheisyyttä, luottamusta, turvallisuutta ja osallisuutta ja toteaa, että digitalisaatio avaa monia mahdollisuuksia mutta sisältää myös monia haasteita. Digitalisaation hyötyjen lisäksi on oleellista tunnistaa selonteossa vähemmälle tarkastelulle jääneet digitalisaation mahdolliset haittavaikutukset, jotta niiden syntyminen voitaisiin ehkäistä ennakkoon. Digitalisaation kehittämisessä tarvitaan eettistä ja juridista arviointia, jonka perusteella saatavaa tietoa hyödyntämällä voidaan huolehtia siitä, että kehitys tapahtuu yhteiskunnassamme hyväksyttyjen arvojen mukaisesti. Digitalisoituvassa yhteiskunnassa hyvät digitaaliset perustaidot ovat ihmisen uusi kansalaistaito, jota niin yksilöiden kuin organisaatioidenkin tulee uudistaa ja ylläpitää aktiivisesti. Digitalisoituvan yhteiskunnan ymmärtäminen, kehittäminen ja siinä toimiminen edellyttävät digitaalisen sivistyksen vahvistamista. Sen merkitys on kasvanut entisestään muun muassa hybridivaikuttamistoimien vuoksi. Valiokunta korostaa, että Suomen pysyminen digitaitojen huippumaana Euroopassa edellyttää laadukasta ja riittävästi resursoitua kasvatusta, koulutusta ja tutkimusta. Haluan kiinnittää huomiota vielä siihen, kun me sivistysvaliokunnan lausunnossa otimme kantaa nimenomaan eri väestöryhmiin, eli totesimme, että tavoitteissa ja toimenpiteissä pitää huomioida eri väestöryhmät. Yhteiskuntaan osallistuminen edellyttää muun muassa mahdollisuutta käyttää julkisia ja muita palveluja myös digitaalisesti, mikä on hyvä tunnistaa osana huoltovarmuutta. Saadun asiantuntijalausunnon mukaan pääsy tietoverkkoon ja puutteet digitaalisissa perustaidoissa ovat kuitenkin esteenä arkisten palveluiden käyttämisessä suurelle joukolle suomalaisia ja Suomessa asuvia. Valiokunnan näkemyksen mukaan vaatimukset viranomais- ja muiden palvelujen siirtämisestä kokonaan verkkoon edellyttävätkin suunnitelmaa siitä, miten suomalaisia opastetaan näitä palveluja käyttämään. On välttämätöntä, että edellä mainittu suunnitelma tehdään pikaisesti. Valiokunta pitää tärkeänä huolehtia siitä, että kansalaisille tarjotaan mahdollisuutta asioida myös muutoin kuin sähköisesti. Samoin tärkeää on huolehtia digituen saatavuuden varmistamisesta yhteiskuntamme eri toimijoiden yhteistyönä, jotta myös erityisryhmien, kuten vammaisten ihmisten, tarpeet tunnistetaan ja otetaan huomioon. Yhteiskuntamme vahvuutena ovat monipuoliset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen myös tutkintokoulutuksen ulkopuolella. Esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitokset palvelevat aikuisväestöä perus- ja digitaitojen oppimisessa sekä muutoinkin yhteiskunnallisen osallisuuden varmistamisessa. Yleiset kirjastot digineuvontapisteineen ovat merkittäviä toimijoita kansalaisten osaamisen edistäjinä sekä myös digitaalisten aineistojen tarjoajina. Valiokunta pitää myönteisenä, että selonteossa on korostettu ihmiskeskeisyyttä ja saavutettavuutta. Siinä on kiinnitetty huomiota muun muassa ikääntyneeseen väestöön, mutta lähinnä vain hallinnon rakenteiden ja talouden näkökulmasta. Viitaten aikaisempiin mietintöihinsä valiokunta kannustaa digivision kehittämisen jatkotyössä huomioimaan ikääntyneen väestön osallisuuden ja osaamisen vahvistamisen tarpeen. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että selonteossa ei käsitellä lapsia erityisryhmänä tai ylipäänsä edes mainita lapsia. Lapsiin liittyy digitaalisissa palveluissa ja ratkaisuissa erityisiä näkökohtia, joten valiokunta painottaa, että lasten erityinen asema eri kehitysvaiheineen ja näistä aiheutuvat lisätarpeet tavoitteiden ja toimenpiteiden asettamisessa tulee ottaa huomioon digikompassin jatkovalmistelussa. Lasten tarpeiden selvittäminen edellyttää, että lapset itse voivat ilmaista näkemyksensä asiasta ja että lasten näkemykset otetaan huomioon tavoitteita ja toimenpiteitä valmisteltaessa. Samalla valiokunta korostaa aikuisten roolia ja vastuuta lasten digitaalisten taitojen omaksumisessa. Aikuisten tehtävänä on ohjata ja tukea lasten ja nuorten mediakäyttöä ja suojella heitä mediakäytön haitoilta. Tämä tulee huomioida myös kodin ja koulun tai varhaiskasvatuksen yhteistyössä ottaen huomioon ruutuajan rajoittaminen ja digiriippuvuuden vähentäminen. Myös digitalisuuden vaikutuksia oppimistuloksiin tulee arvioida. Tämä edellyttää tarvittavien digitaitojen omaksumisen lisäksi, että aikuiset ovat kiinnostuneita lasten ja nuorten mediakäytöstä ja pystyvät edistämään sukupolvien välistä vuoropuhelua. Valiokunta pitää tärkeänä, että selvitetään lainsäädännön tarpeita liittyen alaikäisten suojeluun digitaalisessa ympäristössä. — Kiitos.