Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan päätös valmistaa mietintönsä Suomen liittymisestä Natoon oli aivan oikea. Suomen lähtökohtana on, että liitymme Natoon yhdessä Ruotsin kanssa ja etenemme käsi kädessä, niin kuin olemme tähän astikin edenneet. Suomella on kuitenkin oltava valmius liittyä yksin Natoon. On tietenkin Suomen, Ruotsin ja Euroopan turvallisuuden edun mukaista, että Suomi ja Ruotsi liittyisivät yhtä aikaa. Ruotsi täyttää kaikki Naton asettamat jäsenmaakriteerit, niin kuin Suomikin, mutta Suomen ja Ruotsin lähtökohdat eivät kuitenkaan ole samoja. Suomella on 1 300 kilometrin raja Venäjän kanssa. Tärkeintä Suomen ja Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen tilanteen näkökulmasta on se, että Suomi liittyisi Natoon mahdollisimman pian. Suomen Nato-jäsenyys edistäisi osaltaan myös alueen turvallisuutta kaiken kaikkiaan, ja uskonkin, että hyvä yhteistyö Ruotsin kanssa säilyy joka tapauksessa, mutta niin kuin sanoin, tavoitteena pitää olla, että yhdessä liitytään. Tulevat vuodet asettavat perustan Suomen Nato-politiikalle, mutta kyllä se tuo myös haasteita. Suomen on oltava aktiivinen toimija, turvallisuuden tuottaja ja luotettava yhteistyökumppani, joka omalta osaltaan edistää Naton uskottavuutta ja toimintakykyä niin lähialueillamme kuin globaalisti. Meidän pitää pyrkiä menemään kaikkiin pöytiin, kaikkiin ytimiin — muuten me emme ole siellä vaikuttamassa kunnolla. Suomen keskeisin tehtävä Natossa on puolustaa Suomea. Suomella on myös iso rooli Itämeren alueen sekä arktisen alueen puolustuksen rakentamisessa ja aluevalvonnassa yhdessä Itämeren alueen maiden ja etenkin Pohjoismaiden kanssa. Meidän tulee määrätietoisesti edistää ratkaisua, jossa Suomeen voitaisiin sijoittaa Naton pysyviä monikansallisia toimintoja. Naton esikuntatoiminnot vahvistaisivat liittokunnan olemassaoloa Suomessa. Lisäksi niistä olisi aivan selkeä taloudellinen ja työllistävä vaikutus. Suomi ei voi odottaa muilta Nato-mailta solidaarisuutta, jos me emme itse ole valmiita osoittamaan sitä muille. Meidän on siis otettava tarkasteluun nykyistä laajemmin se, miten edistämme globaalia turvallisuutta niin Lähi-idän, Tyynenmeren alueen kuin Mustanmerenkin näkökulmasta. Ollakseen vaikutusvaltainen jäsenmaa Suomen on oltava näkyvä myös Naton kriisinhallinnassa ja terrorismin torjuntatyössä. Arvoisa puhemies! Ukraina on muuttanut Euroopan turvallisuusympäristöä peruuttamattomasti. Suomen toimintaympäristö ja lähialue säilyvät jännitteisinä ja vaikeasti ennakoitavina vielä pitkään, se on aivan selvää. On Suomen intresseissä aktiivisesti edistää EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittista roolia. Nato on, totta kai, tärkein turvallisuuden tuottaja, mutta tulevaisuudessa Euroopan on otettava suurempi vastuu omasta puolustuksestaan. Euroopan unionin puolustuskykyä on vahvistettava. Aikoinaan, kun pohdittiin sitä, pitäisikö tällainen Euroopan yhteinen puolustuskoalitio jotenkin saada aikaiseksi, niin aina pohdin sitä, että mitähän siitä nyt mahtaisi tulla. Minä olen aina pitänyt sitä, että jos tällainen EU:n yhteinen puolustusliitto tai yhteistyö tulisi, niin se olisi... Tähänkin asti EU on aina silloin tällöin näyttäytynyt vähän niin kuin nyyttikesteinä, että ei oikein ole tiedetty, mitä mikäkin maa tuo pöytään, ja siitä syystä vähän murehdin sitä eurooppalaista yhteistä puolustuskoalitiota, mutta tilanne on nyt tällä hetkellä parempi, koska Ukrainan sota on selkeyttänyt myös EU:n ja Naton välisiä vastuita. EU on myös osoittanut, että se pystyy toimimaan syvemmällä Ukrainassa kuin Nato, koska se ei ole sotilasliitto. EU on tukenut Ukrainaa muun muassa Euroopan rauhanrahaston kautta sekä käynnistämällä avustusoperaation kouluttaakseen maan puolustusvoimia. Mielestäni EU ja Nato täydentävät toisiaan. Aivan lyhyesti vain sanon, että Suomi antaa vahvan tuen Ukrainan itsenäisyydelle, itsemääräämisoikeudelle ja alueelliselle koskemattomuudelle. EU:n on pidettävä yllä ja jäsenmaiden noudatettava Venäjä-pakotteita, kunnes Venäjän sotatoimet päättyvät ja Venäjän sotilaat ovat poistuneet maasta. Ukrainan jälleenrakentaminen tulee määrittämään EU:n toimintaa tulevina vuosikymmeninä. Se edellyttää ennennäkemättömiä rahoitustoimia. Suomi tukee EU:n vahvaa roolia Ukrainan jälleenrakentamisessa. On myös edistettävä suomalaisten yritysten mahdollisuuksia osallistua jälleenrakentamiseen. — Kiitos.