Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Ulkoasiainvaliokunta käsitteli turvallisuusympäristömme olemusta ja siinä tapahtuneita muutoksia sekä sotilaallisen liittoutumisen ja liittoutumattomuuden kysymyksiä jo 17. toukokuuta 22 antamassaan mietinnössä. Kyseinen mietintö kattoi yhtäältä turvallisuusympäristön muutosta käsitellen valtioneuvoston ajankohtaisselonteon ja toisaalta Suomen liittymistä Pohjois-Atlantin liittoon käsitelleen selonteon. Valiokunta yhtyi toukokuisessa mietinnössään valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan Suomi hakee Naton jäsenyyttä, ja täysistunto hyväksyi mietinnön mukaisen kannanoton äänin 188 puolesta — 8 vastaan. Arvoisa puhemies! Koska ulkoasiainvaliokunta kuuli asiantuntijoita laajasti viime vuoden keväällä ja koska itse asiasta eli Nato-jäsenyyden hakemisesta ja jäseneksi liittymisestä vallitsee eduskunnassa laaja yhteisymmärrys, nyt käsittelyssä oleva mietintö on historiallisuudestaan huolimatta varsin suppea, toteava ja epädramaattinen. Sisältöä enemmän huomiota on saanut mietinnön käsittelyaikataulu, johon palaan tämän esittelypuheenvuoron lopuksi. Vaikka Natoon liittyminen on Suomen merkittävin ulko- ja turvallisuuspoliittinen ratkaisu Euroopan unioniin liittymisen jälkeen ja vaikka sillä on kauaskantoisia vaikutuksia Suomen asemaan, perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, että Nato-sopimuksen hyväksyminen ja voimaan saattaminen voidaan hyväksyä eduskunnassa äänten enemmistöllä. Tämä kanta perustuu siihen, että Naton päätöksenteko perustuu jäsenmaiden yksimielisyydelle ja jokainen jäsenvaltio ratkaisee itse sen, miten ja missä järjestyksessä se tekee Naton tasolla käsiteltäviä päätöksiä. Toisaalta Suomelle jää edelleen oma kansallinen päätösvalta ratkaista, mihin toimenpiteisiin maamme ryhtyy yhteisen puolustuksen aktivoinnin osalta 5 artiklan tilanteessa. Nato-jäsenyys ei siis merkitse sellaista täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa kansainväliselle järjestölle, joka perustuslain mukaan edellyttäisi kahden kolmasosan määräenemmistöä. Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus Suomelle on se, että Suomi tulee osaksi Naton yhteistä puolustusta ja pääsee 5 artiklan mukaisten turvatakuiden piiriin. Jäsenyydellä on huomattava ennaltaehkäisevä vaikutus. [Ben Zyskowicz: Se on sen tärkein vaikutus!] Valiokunta korostaa, että Nato-jäsenyys ei muuta EU:n asemaa Suomen keskeisimpänä ulkopoliittisena vaikutuskanavana. Natoon kuuluminen kaventaa väistämättä Suomen ulkopoliittista liikkumavaraa, mutta valiokunta pitää tärkeänä, että jatkamme jäsenenäkin aktiivista ja ennakoivaa diplomatiaa sekä globaalia vakautta edistävää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Naton tehtävien toteuttamiseen kuuluvat puolustussuunnitteluprosessi, operatiivinen suunnittelu, rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtävät sekä Naton nopean toiminnan joukot. Puolustussuunnitteluprosessi on Suomen osalta käynnistetty jo tarkkailijajäsenyyden aikana. Naton jäsenenä Suomen tulee kyetä osoittamaan joukkoja liittokunnan kaikkeen toimintaan mukaan lukien yhteistyö terrorismin torjumiseksi. Suomelle asetetaan muiden jäsenmaiden tapaan suorituskykytavoitteet. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yleisestä konsensusperiaatteesta poiketen yksittäisen jäsenmaan suorituskykytavoitteet voidaan hyväksyä ilman kyseisen jäsenmaan hyväksyntää, toisin sanoen periaatteella konsensus miinus yksi. Velvoitteiden merkitystä Suomen eri puolustushaaroille on tarkemmin kuvattu puolustusvaliokunnan lausunnossa. Ulkoasiainvaliokunta korostaa mietinnössään valtioneuvoston vastuuta eduskunnan tiedonsaannista ja osallistumismahdollisuuksien turvaamisesta. Tiedonsaantioikeuteen ei vaikuta se, että valiokunnan tarvitsemat tiedot olisivat salassa pidettäviä. Käytännössä tiedonsaanti ja vaikutusmahdollisuus toteutuvat ministereiden etukäteis- ja jälkikäteiskuulemisilla valiokunnissa noudattaen vastaavia periaatteita kuin keskeisistä EU:n ministerikokouksista tiedotettaessa. Valiokunta toteaa, että eduskunnan luottamuksen varassa toimivan valtioneuvoston selvityksenantovelvollisuus ulottuu myös presidentin ulkopoliittiseen toimintaan mukaan lukien Nato-asiat. Ulkoasiainvaliokunnan tiedonsaantia presidentin toiminnasta täydentävät valiokunnan säännölliset, luonteeltaan epäviralliset tapaamiset tasavallan presidentin kanssa. Suomi täyttää tällä hetkellä Naton suosituksen koskien sekä puolustusmäärärahojen osuutta bruttokansantuotteesta että määrärahojen kohdistumista. Valiokunta pitää tärkeänä, että jäsenyyden myötä puolustusmenoiksi katsotaan myös rajavalvonnan kulut sekä sotilas- ja siviilieläkkeet ja että niissä huomioidaan Suomen asevelvollisuusjärjestelmä. Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan mietintö on yksimielinen. Tämä yksimielisyys on keskustelujen ja kompromissien tulosta, koska erinäisistä nyansseista ja painotuksista on puolueiden ja edustajien välillä näkemyseroja. Haluankin kiittää kaikkia ulkoasiainvaliokunnan jäseniä siitä, että yksimielisyyden arvo tunnustettiin ja kompromisseihin oltiin valmiita. [Kokoomuksen ryhmästä: Kyllä, kyllä!] Kukaan ei saanut mietintöön kaikkea haluamaansa, mutta kaikki saivat jotakin, ja näitä itselleen tärkeitä aspekteja ryhmät varmasti nostavat keskustelussa esiin. Valiokunnassa, eduskunnassa ja julkisuudessa laajemminkin on talven aikana käyty vilkasta keskustelua siitä, tulisiko eduskunnan käsitellä tämä mietintö jo ennen vaalitaukoa vaiko vasta sitten, kun Suomen jäsenyys on ratifioitu kaikissa nykyisissä jäsenmaissa. Mitään itsestäänselvästi oikeaa tai loogista vastausta tähän kysymykseen ei ole. Kummallekin toimintatavalle olisi löydettävissä perusteita ja myös esimerkkitapauksia muista Naton jäsenmaista. Oli kuitenkin merkkejä siitä, että vaikka Natoon liittymisestä sinänsä vallitsi yhteinen näkemys, aikataulukysymys alkoi näyttää politisoitumisen merkkejä. Nopeammasta ja hitaammasta menettelystä alettiin käyttää sellaisia latautuneita sanoja kuin ”hätäily” tai ”vitkuttelu”. Oma näkemykseni oli, että jakolinjojen muodostuminen ja toista mieltä olevien motiiveilla spekulointi vaalien aikana asiallisesti ottaen toissijaisesta kysymyksestä ei olisi ollut maan etu ja että asia on parempi hoitaa pois päiväjärjestyksestä, kun siihen ei varsinaista estettäkään ole. Kiitän ulkoasiainvaliokuntaa siitä, että myös aikataulun osalta pystyttiin saavuttamaan yhteinen näkemys. [Timo Heinonen: Hyvä!] Arvoisa puhemies! Mietinnössä esiin nostettuja seikkoja korostaen ulkoasiainvaliokunta puoltaa hallituksen esityksen lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina sekä ponsiehdotusta siten täydennettynä, että se kattaa Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat. — Kiitoksia.