Arvoisa puhemies! Kun tieteelliset mittaustulokset muuttuvat, se tekee päätöksenteosta vaikeampaa. Esimerkiksi Suomessa maankäyttösektorin laskenta on tarkentunut EU-tason sääntelyn myötä. Eli on päättäjille aika haastavaa, kun tavoitteet on sidottu numeroihin. Suomen hiilineutraaliustavoite perustuu ilmastolakiin, ja jos hiilinielu arvioidaan pienemmäksi kuin aiemmin, niin tavoite näyttää karkaavan, vaikka politiikka ei olisi muuttunut. Tämähän horjuttaa poliittista uskottavuutta ja johtaa epävarmuuteen sekä vaikeuttaa investointipäätöksiä. Teollisuus ja energia-ala tarvitsevat ennustettavuutta, ja jos mittarit muuttuvat usein, syntyy tunne, että pelataan liikkuvilla maalitolpilla. Nyt me tiedämme, että tieteelliset mallit saattavat päivittyä vuosittain, kun taas lainsäädäntö muuttuu vuosien neuvottelujen jälkeen. Tämä aikajännite aiheuttaa kitkaa.