Arvoisa puhemies! Kiitän valiokuntia arvokkaista huomioista, jotka olemme saaneet ulkoasiainhallinnon osalta. Välitän kiitokset myös ulkoministerin puolesta hänen ollessaan estynyt tänään. — Ulkoministeriön varsinaisiin toimintamenoihin esitetään 250 miljoonaa euroa. Toimintamenoihin on osoitettu viiden miljoonan euron säästövelvoite, joka kohdennetaan pääasiassa ministeriön Suomen-toimintoihin. Ulkoasiainhallinnon uudistus tukee tätä työtä. Kuten valtiovarainvaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta korostavat, on kattava ja toimiva edustustoverkko tärkeä Suomen ja suomalaisten etujen ajamiseksi laajasti eri sektoreilla. Ulkoministeriö tarkastelee edustustoverkkoa pitkäjänteisesti ja tarvittaessa valmistelee ja toteuttaa verkkoon muutoksia, jotta se vastaisi paremmin toimintaympäristön muutosta ja toiminnan painopisteitä. Kansalaisjärjestöjen työn tukemiseen on saatu lisärahoitusta. Kansalaisjärjestöjen toiminta täydentää valtionhallinnon työtä ulottamalla keskustelun erilaisista ulkopoliittisista aiheista kansalaisten lähelle. Jatkossa määrärahaa voidaan myöntää myös sellaisille yhteisöille, jotka tukevat yritysten kansainvälisen yritystoiminnan edistämistä ja kehittävät kansainvälistymiseen tähtääviä palveluja. Arvoisa puhemies! Kansainvälisellä kaupalla on tärkeä tehtävä suomalaisen työn, hyvinvoinnin ja kasvun turvaamisessa, ja se on muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa yhä keskeisempi osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Protektionismi, kilpailu kriittisistä teknologioista ja raaka-aineista sekä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän rapautuminen haastavat kansainvälistä kauppajärjestelmää. Tilanne on vientivetoiselle kansantaloudellemme haastava. Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon mukaisesti meidän tulee huomioida kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuvat nopeat muutokset ja luoda synergioita kaupan ja kehityksen välillä yritystemme toimintaedellytysten parantamiseksi. Tätä varten pyrimme tehostamaan EU:n kauppapolitiikkaa, syventämään taloudellista yhteistyötä ja integraatiota kumppanimaiden kanssa sekä uudistamaan kansainvälisen kaupan sopimusjärjestelmää. Tulemme niin ikään vahvistamaan murrosteknologioita koskevaa yhteistyötä keskeisten kumppaneiden, kuten Yhdysvaltojen, kanssa, hyödyntämään puhtaan siirtymän tuomat mahdollisuudet vientiteollisuudelle sekä tarjoamaan kehittyvissä maissa kokonaisratkaisuja yhdessä yritysten kanssa. Lisäksi tehostamme Team Finland ‑ulkomaanverkoston toimintaa integroimalla Business Finlandin ulkomaantoiminnot ulkoasiainhallintoon. Samalla vahvistamme ja selkiytämme ulkoministeriön tarjoamia palveluita sekä helpotamme niiden saatavuutta. Arvoisa puhemies! Vuoden 2025 budjetti vie eteenpäin kehityspolitiikassa käynnissä olevaa väistämätöntä lähestymistavan muutosta. Kehityshaasteiden mittavuuden takia on tärkeää, että myös yksityissektori saadaan enenevässä määrin mukaan kehitysyhteistyöhön. Kaventuvia kehitysyhteistyöresursseja kohdennetaan strategisemmin ja priorisointia jatketaan, samalla kun Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikaiset vahvuusalueet säilyvät — naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet, koulutus ja ilmastotoimet. Ulkoasiainvaliokunta ja valtiovarainvaliokunta pitävät tärkeänä, että kehityspolitiikkamme painopisteet ovat säilyneet talousarvioesityksessä ennallaan tukien tuloksellista ja tehokasta työtä. Kokonaisuudessaan Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan olevan ensi vuonna 1 064 miljoonaa euroa. Tämä vastaa noin 0,36:ta prosenttia bruttokansantulosta. Jatkamme sekä lahjamuotoista että laina- ja sijoitusmuotoista kehitysrahoitusta. Varsinaisen kehitysyhteistyön momentille kohdennetaan ensi vuonna 534,1 miljoonaa euroa ja kehityspoliittisiin lainoihin ja sijoituksiin 70 miljoonaa euroa. Finnfundin pääomaa korotetaan viidellä miljoonalla eurolla. Tämän vuoden kehysriihessä päätetyn mukaisesti ensi vuonna pienennetään varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahaa noin sata miljoonaa euroa aiemmasta tasosta. Arvoisa puhemies! Suomen tuki Ukrainalle jatkuu järkkymättömänä. Tällä vaalikaudella Ukraina on ylivoimaisesti suurin kehitysyhteistyömme kumppanimaa ja humanitäärisen apumme kohdemaa. Tuki Ukrainalle ‑momentille on valtion budjetissa varattu 58 miljoonaa euroa vuositasolla. Hallitusohjelmaan perustuen ja toimeksiantoni mukaisesti ulkoministeriö on tämän ja viime vuoden aikana valmistellut kahdessa osassa Suomen kansallisen suunnitelman osallistumisesta Ukrainan jälleenrakentamiseen. Toinen osa julkaistiin viime viikolla. Osallistumisemme jälleenrakentamiseen on kokonaisvaltaista. Otamme lähivuosina osaa konkreettisiin hankkeisiin tukemalla maan EU-jäsenyystavoitteen vaatimia uudistuksia sekä luomalla edellytyksiä suomalaisen yksityisen sektorin elinkeinotoimintaan Ukrainassa. Akuutin humanitäärisen apumme lisäksi kohdistamme yhteistyömme erityisesti opetuksen ja koulutuksen kehittämiseen, oikeusvaltion vahvistamiseen sekä ympäristö- ja ilmastoyhteistyöhön. Sukupuolten tasa-arvo ja ihmisoikeuksien edistäminen ovat läpileikkaavia teemoja. Huomioimme kaikessa yhteistyössämme korruption torjunnan. Ulkoasiainvaliokunta korosti budjettilausunnossaan kehityspolitiikan merkitystä osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kokonaisvaltaisella ulkopolitiikalla Suomi vahvistaa kumppanuuksia ja yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa tasavertaiselta pohjalta. Keskeistä on edistää taloudellisia kumppanuuksia, kauppaa ja investointeja. Valiokunta kiinnitti lausunnossaan myös huomiota Suomen tukeen vähiten kehittyneille ja hauraille valtioille. Suomi ilmoitti hiljattain tuestaan Maailmanpankkiin kuuluvalle kansainväliselle kehitysjärjestö IDAlle. Kyseessä on Suomelta merkittävä, 107 miljoonan euron panostus maailman köyhimmille ja haavoittuvimmille maille. IDAn etuna on sen kyky mobilisoida muuta rahoitusta. Järjestön kautta Suomi myös edistää kehittyvien maiden oman tulopohjan vahvistamista sekä yksityisen pääoman kanavointia kehityshankkeisiin. — Kiitän valiokuntia talousarvioesitystä koskevasta työstänne.