Arvoisa puhemies! Tässä edustajat Suhonen, Lyly ja Kallio ovat kiinnittäneet huomiota erittäin tärkeään kysymykseen. Voisi puhua siitä koulutuksellisen tasa-arvon edistämisestä, joka on ollut Suomessa vuosikymmenten iso hanke. Siellä on saavutettu aikoinaan peruskoulua ja ammatillisen koulutuksen uudistamista ja maakuntayliopistot, ammattikorkeakoululaitosten pystyyn nostaminen ja sitten viimeisimpänä tietysti tämä edellisen kauden oppivelvollisuuden laajentaminen — ne ovat olleet merkittäviä askeleita eteenpäin koulutuksellisen tasa-arvon suuntaan. Nythän me voimme havaita, että tämä niin sanottu säätykierto on hidastunut, tyrehtynyt ja osittain mennyt taaksepäin. Eli kun sotasukupolvet, jälleenrakennussukupolvet kannustivat jälkeläisensä opintielle ja sitten saatiin sosiaalisia etuuksia, opintolainat ensiksi ja sitten opintotuet, tämä tie omien kykyjen mukaan edetä Suomessa ja Pohjoismaissa nousi ihan maailman huipulle, mutta nyt tämä reitti näyttää heikentyneen, ja se on vakava ongelma; se on meidän suuria saavutuksiamme, pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja sivistysystävällisen yhteiskunnan saavutuksia, ja siitä pitää kantaa huolta. Se koskee tätä työssä tapahtuvan ammatillisten taitojen ylläpitämisen korostamista, jossa nyt on selvästi menty takapakkia, se koskee peruskoulun pitämistä laadukkaana, ja uutena ilmiönä se koskee digitaitojen saamista tasavertaisesti kaikkien lasten ja nuorten saataville. Siinä on ehkä tapahtunut yksi keskeinen syy siihen, että tämä kierto luokasta toiseen on hidastunut, kun tämä tämmöinen kannustava elementti uusien osaamisalojen puolella on paljon vahvempi koulutettujen, parempiosaisten vanhempien puolelta ja sitä eivät sitten nykykoulu ja opintie pysty riittävästi tasaamaan. Siinä on paljon tehtävää, tietysti näitten sosiaalisen puolen toimien, opintotuen kattavana pitämisen ohella. Tälle tielle kyllä kannustamme hallitustakin vaihtamaan takaisin, koska se on juuri Pohjoismaissa ja Suomessa havaittu keskeiseksi hyvinvointiyhteiskuntaa ylläpitäväksi ja rakentavaksi. On myöskin talouskasvun ja tulevaisuuden kannalta tärkeätä, että mahdollisimman iso osa ikäluokista koulutetaan niin pitkälle kuin mahdollista kykyjensä mukaan ja että siten myös tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvu varmistetaan.