Arvoisa puhemies! Ihan alkuun omaltakin osaltani totean, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat suomalaisen yhteiskunnan kivijalka. Ne ovat myöskin vahvasti meidän perustuslaissa, ja se on kaikkien ymmärrettävä, ja ne on nähtävä kaikkialla. Sinänsä, kun ajatellaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, rasismille ei pidä olla sijaa meidän yhteiskunnassa, on kyse sitten korkeakouluista tai tästä salista. Kysyttiin todella paljon koulutustason ja osaamistason nostosta ja muutamia kysymyksiä muun muassa kirja-alan selvityksestä. Aloitan siitä, edustaja Sarkomaa ja muutamat muut. On tullut myöskin eduskunnalta toimenpidealoite, joka oli laajasti allekirjoitettu. Osana kulttuuripoliittista selontekoa on tosiaan linjattu, että tehdään kirjallisuusalan selvitys. Saavutettavuuskirjasto Celian äänikirjatoiminta perustuu EU:n lukemisestedirektiiviin ja sen pohjalta säädettyihin tekijänoikeuslain säännöksiin. Komissio on vastikään julkaissut kauan odotetun arvionsa direktiivin soveltamisesta. Tarkoitus on, että sitä tullaan käsittelemään siinä kirja-alan selvityksessä, koska nyt, kun komission näkökulmassa ei otettu selvää linjausta siihen, että nämä korvaukset voisivat perustua siihen direktiiviin, niin myöskin sitä täytyy sitten katsoa, voidaanko tällaisia korvauksia tehdä pelkästään ministeriön päätöksellä vai tarvitseeko meillä olla lainsäädäntöä näitten korvausten pohjalla. Myöskin tätä on nyt sitten tarkoitus selvittää tässä kirja-alan selvityksessä. Sitten useampi edustaja otti esiin koulutustason noston ja osaamisen kaikkinensa, muun muassa Hopsu, Lohikoski, Eloranta, myöskin Honkonen siihen viittasi, ja sitten korkeakoulupaikoista oli edustaja Diarralla. Todellakin koko sali jakaa tämän koulutus- ja osaamistason noston, mutta tämä on suoraan sanottuna sellainen asia, josta itse olen ollut järkyttynyt, kun olen alkuvuonna käynyt sitä dataa läpi. Jos mietitään, niin viime kaudella lisättiin yli kymmenen- ja puolituhatta aloituspaikkaa. Ja mikä oli meidän vuoden 23 tilanne? Vuonna 23 kirjoittaneista lukiolaisista alle 35 prosenttia pääsi korkeakoulutukseen. Yli 20 000 vuonna 23 kirjoittanutta ylioppilasta ei päässyt sinä syksynä korkeakoulupaikkaan, ja tätä on parilta aikaisemmalta vuodelta vielä vahvemmin. Eli meillä on kymmenientuhansien nuorten hakijasuma ja toisaalta tietyllä tavalla myöskin hakijapaine. Ja vuoden 23 syksyllä joka neljännellä korkeakoulupaikan aloittaneella oli jo tutkinto tai hänellä oli toinen korkeakoulupaikka. Eli se, että me lisäämme vain aloituspaikkoja, ei ratkaise tätä ongelmaa. Jos me teemme vain sen, niin se koulutus kasaantuu, ja vuoden 23 tilasto kertoo, että 39,1 prosenttia meidän nuorista on korkeasti koulutettu, elikkä me ollaan menty vähän taaksepäin. Ja jotta me nyt voidaan päästä, niin nyt kun me ollaan menty taaksepäin, niin meidän tilasto sanoo, että me ei voida saavuttaa vuonna 2030 sitä 50:tä prosenttia. Sen takia me tehdään nyt poikkeuksellisia toimia. Ensi vuoden alussa eduskuntaan tulee käsittelyyn yhden opiskelupaikan sääntö. Se sanoo sen, että ottaessaan aloituspaikan vastaan joutuu muista, edellisistä aktiivisista aloituspaikoista luopumaan. Hakuja ja siirtoja edelleen tehdään. Niitä ovat myös korkeakoulut kehittäneet. Honkonen nosti nämä valintakokeet: Nyt ensimmäistä kertaa vuoden 25 keväällä oli näitä yhteisiä hakuja, ja korkeakoulut ovat tehneet niissä todella hyvää työtä. Eli ei ole laajoja kokonaisuuksia, joita pitäisi hallita valintakokeisiin, vaan on pienempiä kokonaisuuksia, joihin pitäisi hakea, ja yhdellä valintakokeella pystyy hakemaan ympäri Suomen ja alan osalta. Eli korkeakoulut ovat tehneet tosi hyvää työtä siirto- ja hakuvalinnoissa. Meillä ovat ensikertalaisuuspisteet ja monet muutkin edelleen voimassa, mutta ensi vuodelle maltillisesti kasvun aloille näitä aloituspaikkoja lisätään. Mutta niin kuin sanoin, sillä aloituspaikkojen lisäyksellä sitä ei ratkaista. Uudellemaalle on nyt tullut myöskin lääkiksen ja eläinlääkiksen ja ammattikorkeakoulun puolelle aloituspaikkoja, jotka ovat tulleet tänä vuonna, ja osa tulee ensi vuonna, elikkä jonkin verran myöskin se Uudenmaan tilanne paranee. — Jatkan tästä sitten seuraavassa puheenvuorossa. Kiitos.