Arvoisa puhemies! Suurin osa kysymyksistä tuli nyt ministeri Grahn-Laasoselle, mutta muutama myöskin minulle, ja vastaan niihin. — Palvelusetelilainsäädännöstä kysyttiin: Palveluseteliähän on nyt jo annettava, mikäli hyvinvointialue ei pysty hoivaa antamaan takuuajan sisällä. Palveluseteli voi olla kaikille käyttäjille samansuuruinen tai tulosidonnainen, ja se riippuu tietysti myöskin asiakkaan tuloista ja palvelusta, minkä suuruinen se palveluseteli milloinkin on. Tarkoituksena on lisätä palvelusetelin velvoittavuutta niin, että seuraavassa monituottajuuteen liittyvässä lainsäädännössä, mikä on tulossa eduskuntaan varmaankin toukokuussa, on ennustettu, lisätään se velvoite, että hyvinvointialueen tulee myöskin informoida asiakasta siitä, että hänellä on mahdollisuus saada se palveluseteli, mikäli hoitotakuuajoissa ei pysytä. Keskusta kyselee omaishoidon kokonaisuudistuksesta: Kokonaisuudistus ei tällä kaudella tule toteutumaan, mutta me menemme sitä kohti erilaisilla selvityksillä. THL on selvittänyt, minkälaisia kriteereitä eri hyvinvointialueilla on käytössä, ja todennut, että ne eroavat hyvin paljon toisistaan, minkä jälkeen THL on ohjeistanut siitä, millä tavalla niitä tulisi muuttaa, jotta päästäisiin niihin yhdenvertaisiin palveluihin. Sen lisäksi THL tällä hetkellä selvittää niitä niin sanottuja väliinputoajia omaishoidon tuen osalta. Myöskin perhehoidosta on tulossa viime vuoden joululahjarahoilla selvitys perhehoidon roolista ja siitä, miten sitä voitaisiin parantaa. Perhehoitajien sosiaaliturva on puutteellinen vähän samalla tapaa kuin monilla yrittäjillä. Edustaja Lindén kysyi terveydenhuollon erikoistumiskoulutuksen leikkauksesta: tämä leikkaus on kertaluonteinen leikkaus ensi vuodelle ja liittyy siihen, että säästötavoitteiden pääluokan osalta tulee toteutua, mutta se tulee nousemaan sitten seuraavana vuonna taas uudestaan. Sotejärjestöjen leikkauksista ollaan myöskin huolissaan, ja totta kai ymmärrän sen, koska leikkaus on todella iso. Hyvin paljon ministeriön virkakunta keskittyy nyt siihen, että ne tehdään mahdollisimman oikeudenmukaisesti siten, että pyritään siihen, että ei säästetä siitä kohtaavasta työstä, eli se kohtaava työ on se kaikista tärkein, se vapaaehtoistyö, missä kohdataan ihmisiä kasvokkain, annetaan vertaistukea ja niin poispäin. Samalla myöskin haarukoidaan niin sanottuja rajapintakohteita, eli osa tällä hetkellä järjestöjen tekemästä työstä on sellaista, mikä lainsäädännössä kuuluu hyvinvointialueiden vastuulle, niin että tämmöistä rajanvetoa tehdään. Siellä otetaan huomioon myöskin toiminnan tuloksellisuus, eli STEAhan valvoo hyvinkin tarkasti annettuja avustuksiaan, ja jos tuloksellisuudessa on puutteita tai ei pystytä raportoimaan, niin se totta kai vaikuttaa myöskin siihen avustuksen summaan. Samalla otetaan huomioon myöskin yhdistysten varallisuus. Meillä on järjestöjä, joilla on tosi paljon omia varoja, ja tämä huomioidaan myöskin siinä avustuksen suuruudessa. Sitten kysyttiin neurokirjosta: Kelahan sai kauden alussa 25 miljoonaa euroa nimenomaan neurokirjon tuen kehittämiseen yhdessä hyvinvointialueiden kanssa, mutta nyt täytyy huomata, että myöskin vammaispalvelulaki osittain kattaa henkilöitä, joilla on neurokirjon ongelmia. Jos toimintarajoitteita on, niin on mahdollista myöskin vammaispalvelulain kautta saada tarvittavia palveluita. Ei ole tullut viestiä, että haluttaisiin jotain erityistä ohjelmaa neurokirjolla oleville, mutta en yhtään kiellä, etteikö se olisi tarpeellinen ja hyvä. — Kiitos.