Arvoisa puhemies, ärade talman! Eduskunta on nyt kokoontunut vaalikauden viimeisille valtiopäiville. Viimeiset merkittävät päätökset ovat nyt edessämme. Orpon—Purran hallituksen tilinpäätös alkaa olla jo näköpiirissä: työllisyyden ja kasvun laiminlyönti sekä työmarkkinoille luotu epävarmuus ovat kostautuneet talouskehityksessä ja ennätyksellisessä velkaantumisessa. Vaikeita aikojahan tässä on viime vuosina eletty. Marinin hallituksen aikaa rytmittivät koronakriisi, energiakriisi ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Tälle hallitukselle ulkoisista vitsauksista jäi Ukrainan sota. Olisi siis ollut kaikki edellytykset lunastaa vaalilupaukset velkaantumisen lopettamisesta. Kolmen vuoden jälkeen on lupa odottaa taloudessa selvää käännettä. Nimittäin korkotaso on laskenut, inflaatio rauhoittunut. Palkansaajien ostovoima paranee ennen kaikkea tasapainoisten työehtosopimusten ansiosta. Euroopassa työllisyys ja kysyntä ovat pysyneet hyvinä, ja talous kasvaa myös Venäjän rajavaltioissa. Ruotsissa ennustetaan tälle vuodelle jo 2,6 prosentin kasvua. Mutta Euroopassa on yksi poikkeus. Arvoisat kollegat, se on Suomi. Arvoisa puhemies! Orpon oikeistohallituksen johdolla Suomen kasvu oli viime vuonna heikointa kaikista kehittyneistä maista, työttömyys EU:n korkeinta, velkaantuminen EU:n nopeinta. Sota ja Venäjän raja eivät kaikkea tätä selitä. Hallitus antoi niistä huolimatta suuria lupauksia. Pääministeri lupasi 100 000 uutta työpaikkaa — ei ole nähty. Luvattiin pysäyttää velkaantuminen — ei ole tapahtunut. Velkaa otetaan enemmän kuin edeltäjä. Luvattiin välttää EU:n talouden tarkkailuluokka — sillä luokalla ollaan nyt, etupulpetissa. On tulossa menetetty vaalikausi. Hiljaiseksi vetää. Kolme vuotta on kulunut lähinnä edeltäjän arvosteluun, ja nyt aika käy jo hallitukselta vähiin. Arvoisa puhemies! Talous on myös psykologiaa: Uskallanko ostaa asunnon? Uskallanko investoida yritykseen, aloittaa uutta? Hallitus on rapauttanut Suomesta historiallisesti tärkeimmän menestystekijämme: luottamuksen. Siksi juuri nyt on merkittävää, että suuri enemmistö puolueista on sitoutunut realistisen talouslinjan mukaiseen parlamentaariseen sopuun. Kahdeksan puolueen yhteinen linjaus antaa kansalaisille ja yrityksille viestin vastuunkannosta ja yhteistyökyvystä. Mutta ei tämä sopimus, hyvät edustajakollegat, yksin vielä Suomea pelasta. Sen uskottavuus mitataan teoissa. Ja ensimmäinen tulikoe tälle sopimukselle ja sen uskottavuudelle on kevään kehysriihi. Se testaa hallituspuolueiden sitoutumisen parlamentaariseen velkajarrusopuun tässä ja nyt. Onko tämä hallitus valmis tekemään oman osansa ja valmis parantamaan budjettitalouden tasapainoa 1,4 miljardilla eurolla vielä tällä vaalikaudella kuten myös EU-jäsenenä tekemämme sitoumukset edellyttävät? Ovatko siis hallituspuolueet valmiita vähentämään velkaantumista myös käytännössä, eivät vain puheessa, vai siirretäänkö laskut seuraaville hallituksille? Ramrian prövar regeringspartiernas förbindelse till skuldbromsen. Är regeringen redo att fatta beslut om extra åtgärder på 1,4 miljarder redan under den här valperioden? SDP on valmis tekemään tarvittavat talouden tasapainotuspäätökset. Ja jos hallitus kaipaa vaihtoehtoja, tarjoamme tiekartan. Tässä se tulee: Ensinnäkin luovutaan kalliista ja tehottomasta yhteisöveron alennuksesta. Toiseksi karsitaan yritystukia. Ja kolmanneksi luovutaan yksityisen hoidon tehottomiksi osoittautuneista Kela-korvauksista, niiden osuudesta. Rajataan kotihoidon tukea ja otetaan käyttöön maankäytön muutosmaksu. 1,4 miljardia euroa yhteensä. Arvoisa puhemies! Tämä vaalikausi on todistanut, että talous ei tasapainotu ilman kasvua ja työllisyyttä. Siksi esitämme myös kolmea kiireellistä kasvutoimea: Ensinnäkin laitetaan nyt vihdoin vauhtia niihin asuntomarkkinoihin tuntuvilla kannusteilla ensiasunnon ostajille. Pistetään yritysten rahoitus, ennen kaikkea kasvurahoitus, kuntoon jykevillä toimilla ja tehdään vaikuttavat täsmätoimet suurtyöttömyyden nujertamiseksi. Tuplataan nuorten työllistymistuki, parannetaan kotitalousvähennystä hoiva- ja hoitotyössä ja tuetaan pieniä yrityksiä ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa. [Mauri Peltokangas: Mistä rahat?] Koska eihän se nyt voi olla niin, että työtön ei saa opiskella, yrittää tai edes tehdä vapaaehtoistyötä mutta risusavottaan on mentävä, kun Purran pilli soi. Arvoisa puhemies! Suomi on ajettu vaikeaan tilanteeseen, mutta suunta voidaan vielä kääntää oikeilla päätöksillä ja aloittamalla nyt. Luottamus palaa, jos päätökset koetaan taas oikeudenmukaisiksi: kun yhteisvastuu voittaa ahneuden, kun hoitoonpääsy voittaa veronkevennykset varakkaimmille ja kun toisesta välittäminen voittaa itsekkyyden. Silloin luottamus palaa ja alkaa Suomen käänne. [Timo Harakka: Siinä oli asiaa!]