Arvoisa puhemies! Tämän esityksen käsittely sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on ollut poikkeuksellinen vyyhti, eikä tätä kyllä olisi pitänyt päästää tässä muodossa valiokunnasta eteenpäin. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa kyseenalaistettiin laajasti hallituksen esityksen vaikutusarviointia ja taloudellisia laskelmia, jotka voivat johtaa ennakoimattomiin muutoksiin apteekkialalla. Koska apteekit ovat osa terveydenhuoltojärjestelmäämme ja huoltovarmuusketjua, olisi tärkeää arvioida vaikutuksia mahdollisimman perusteellisesti ja välttää sellaisia muutoksia, joiden vaikutuksia ei tiedetä tai jotka ovat epätoivottuja. Esityksessä on myös edelleen perustuslaillisia ongelmia omaisuudensuojassa ja elinkeinovapaudessa. Tämän takia nykyinen versio, jossa niin sanotun apteekkiveron nollarajaa on korotettu 200 000 eurosta 250 000 euroon, olisi pitänyt käyttää vielä perustuslakivaliokunnassa uudelleen arvioitavana. Menettely olisi ollut myös eduskunnan työjärjestyksen mukainen. Valiokunta kuitenkin päätyi hallituspuolueiden äänin viemään esityksen eteenpäin muutettuna ilman perustuslakivaliokunnan uutta arviota. Arvoisa puhemies! Esitys sisältää tosiaan edelleen riskin maanlaajuiselle apteekkiverkostolle ja huoltovarmuudelle. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on arvioitu, että useita sivuapteekkeja tullaan lopettamaan. Tämä vaikuttaa erityisesti harvaan asuttujen seutujen palveluihin. Jokainen varmasti ymmärtää, miksi maanlaajuinen apteekkiverkosto on tärkeä. Se, että apteekkeja on kattavasti ympäri Suomen, on kiinteä osa toimivaa terveydenhuoltoa ja lääkkeiden saavutettavuutta. Apteekeilla on varastointivelvoite, eli niiden täytyy huolehtia lääkkeiden alueellisesta huoltovarmuudesta. Fimean mukaan pahimmillaan tilanne voi johtaa siihen, että valtio joutuu erilaisin tukitoimin turvaamaan apteekkipalveluita osassa maata. Kattava apteekkiverkosto on merkityksellinen myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Ihmisten olisi myös tärkeää saada kohtuullisen välimatkan päässä neuvontaa lääkkeiden turvallisesta ja käyttötarkoitukseen sopivasta käytöstä. Farmaseuttien antama neuvonta voi myös edistää hoitoon hakeutumista, jolloin vaivat eivät pääse pitkittymään ja hoitaminen on halvempaa. Monella harvaan asuttujen seutujen paikkakunnalla apteekki on ainoa terveydenhuollon toimipiste, mikä korostaa niiden merkitystä ja puoltaa niiden toimintamahdollisuuksien varmistamista. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen seurauksena tappiollisten apteekkien määrä tulisi kasvamaan. Suomessa on nykyisin 833 apteekkitoimipistettä, joista Fimean viimeisimpien tietojen mukaan 19 on tappiollista. Alkuperäisen esityksen seurauksena tappiollisten apteekkien määrä olisi kasvanut 26 uudella apteekilla, joiden tulos olisi ollut alle nolla euroa. Hallituksen esityksen muutosten seurauksena, joissa veromallin nollarajaa nostetaan, tappiollisten apteekkien määrä kasvaisi edelleen 20:llä. Tappiollisten apteekkien määrän lisääntymisen ohella tarkastelun olisi pitänyt sisältää myös ne apteekit, jotka jo tällä hetkellä ovat tappiollisia, sekä ne liiketulokseltaan pienimmät apteekit, joiden tulos on nollan ja 100 000 euron välillä. Tällöin apteekkarille ei käytännössä jää maksettavaksi palkkaa itselleen. Esitetyt muutokset lisäävät tällaisten apteekkien määrää 19 apteekilla aiemman 70 apteekin päälle. Yhteensä tappiollisia, liiketulokseltaan pienimpiä apteekkeja on siis 134 apteekkia — tai 93 apteekkia, jos muu kuin varsinainen apteekkitoiminta huomioidaan. Apteekin on vaikea sopeuttaa toimintaansa, koska toiminta on tiukasti säänneltyä ja edelliset apteekkeihin suunnatut leikkaukset ovat jo käytännössä kuluttaneet sopeutusvaran. Etenkin pienimmillä apteekeilla ainoat vaihtoehdot vaikuttavat lääkkeiden saavutettavuuteen, sillä niitä ovat henkilöstön vähentäminen, aukioloaikojen supistaminen tai sijainnin vaihtaminen. Arvoisa puhemies! Apteekkien toimintaedellytyksiin kohdistuvien vaikutusten lisäksi hallituksen esitys sisältää myös muita muutoksia, jotka vaikuttavat lääkkeisiin ja niiden ostamiseen. Esityksessä alennetaan lääketaksaa, jonka on arvioitu parantavan asiakkaiden asemaa hintojen laskun myötä. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa reseptilääkkeiden lääketaksan leikkausta kuitenkin vastustettiin, koska se heikentäisi myynnistä saatavaa katetta entisestään ja johtaisi apteekkipalvelujen laadun, määrän ja saavutettavuuden heikkenemiseen. Ruotsissa apteekkiuudistuksen seuraukset eivät ole olleet asiakkaiden kannalta parhaat mahdolliset, sillä lääkkeiden saatavuus on heikentynyt ja asiakkaat joutuvat tekemään useita käyntejä, koska heidän tarvitsemiaan lääkkeitä ei ole saatavilla. Lisäksi hallituksen esityksessä laajennetaan itsehoitolääkkeiden myyntikanavia. Emme kannata tätä, koska itsehoitolääkkeiden myynti muualta kuin apteekista voi lisätä niiden käyttöä ja mahdollisia lääkehaittoja, mikä puolestaan lisää kuormitusta terveyspalveluille. Myös ympäristökuorma voi kasvaa itsehoitolääkkeiden myynnin kasvun seurauksena. Suomessa käytetään jo toiseksi eniten itsehoitolääkkeitä Euroopassa, joten niiden saatavuus ei ole selkeästikään ongelma. Myyntikanavan laajentaminen ei siis toisi asiakkaille hyötyjä mutta lisäisi sen sijaan haittoja sekä yksilöille että koko yhteiskunnalle.